Haakon Hyvä

Haakon Hyvä
Haakon Hyvä. Peter Nicolai Arbon maalaus.
Norjan kuningas
Valtakausi	934–961
Edeltäjä	Eerik Verikirves
Seuraaja	Harald Harmaaturkki

Syntynyt	920 Hordalandin lääni
Kuollut	961 Hordalandin lääni
Lapset	Tora Haakonintytär
Suku	Kaunotukka
Isä	Harald Kaunotukka
Äiti	Tora Mosterstong

Haakon Hyvä (myös Haakon Adalsteninkasvatti, muinaisnorjaksi Hákon Aðalsteinsfóstri, norj. Håkon Adalsteinsfostre, n. 920–961) oli Norjan kuninkaana vuosina 934–961 tai mahdollisesti noin 946–961. Hän oli Norjan ensimmäisen kuninkaan Harald Kaunotukan nuorin poika.^[1]

Haakon oli nuorena Englannin kuningas Athelstanin (Ethelstan) kasvattipoikana. Athelstan tutustutti Haakonin kristinuskoon. Saatuaan tiedon isänsä kuolemasta Haakon varusti sotajoukon ja lähti Norjaan vastustaakseen velipuoltaan Eerik Verikirvestä.^[1] Haakon sai taakseen Norjan ylhäisön lupaamalla luopuvansa kuninkaan verotusoikeudesta maaomaisuuteen. Eerik joutui pakenemaan ja asettumaan Britteinsaarille. Eerikin pojat yrittivät vielä saada kruunua tanskalaisten avustuksella, mutta Haakon voitti heidät toistuvasti.

Haakon pani alulle useita hallinnollisia uudistuksia. Hän ei kuitenkaan onnistunut käännyttämään norjalaisia kristinuskoon. Haakon kuoli tanskalaisia vastaan käydyssä Fitjarin meritaistelussa vuonna 961.^[1]

Lähteet

↑ ^a ^b ^c Haakon I Adalsteinsfostre Encyclopædia Britannica Online. Encyclopædia Britannica.. Viitattu 23.9.2011. (englanniksi)

Edeltäjä:
Eerik Verikirves

Norjan kuningas
934–961

Seuraaja:
Harald Harmaaturkki

n k m Norjan hallitsijat ja valtionpäämiehet
Kaunotukan suku	Harald Kaunotukka ~(872—933) Eerik Verikirves ~(933–935) Haakon Hyvä ~(935–960) Harald Harmaaturkki ~(960—970)
Knýtlinga-suku ja Ladejaarlit	Harald Sinihammas (970—985 tai 986) Haakon Sigurdinpoika (970—995) Sven Haaraparta (985 tai 986 —995)
Kaunotukan suku	Olavi Tryggvenpoika (995–1000)
Knýtlinga-suku ja Ladejaarlit	Eerik Haakoninpoika (1000–1012) Sven Haakoninpoika (1000–1015) Sven Haaraparta (1000–1014) Håkon Eriksson (1012–1015) Harald II (1014–1015)
Kaunotukan suku	Pyhä Olavi (1015–1028)
Knýtlinga-suku ja Ladejaarlit	Knuut Suuri (1028–1035) Håkon Eriksson (1028–1029) Sven Aelgifunpoika (1030–1035)
Kaunotukan suku	Maunu Hyvä (1035–1047) Harald Ankara (1045–1066) Maunu Haraldinpoika (1066–1069) Olav Kyrre (1067–1093) Haakon Maununpoika (1093–1095) Maunu Paljassääri (1093–1103) Olavi Maununpoika (1103–1115) Östen Maununpoika (1103–1123) Sigurd I Jerusaleminkävijä (1103–1130) Maunu Sokea (1130–1135) Harald Gille (1130–1136) Sigurd II Munn (1136–1155) Inge Koukkuselkä (1136–1161) Maunu Sokea (1137–1139) Östen II Haraldsson (1142–1157) Haakon Harteikas (1157–1162) Maunu Erlinginpoika (1161–1184) Sverre Sigurdinpoika (1184–1202) Haakon III Sverrenpoika (1202–1204) Guttorm Sigurdsson (1204) Inge II Bårdinpoika (1204–1217) Filippus Simonsson (1207—1217) Haakon IV Haakoninpoika (1217–1263) Haakon Nuori (1240–1257) Maunu VI Lainparantaja (1263–1280) Eerik II Maununpoika (1280–1299) Haakon V Maununpoika (1299–1319)
Bjälbo-suku	Maunu Eerikinpoika (1319–1355) Haakon VI Maununpoika (1343–1380) Olavi Haakoninpoika (1380–1387)
Kalmarin unioni	Margareeta I (1380–1412) Eerik XIII Pommerilainen (1389–1442) Sigurd Jonsson (1439–1442) Kristoffer Baijerilainen (1440–1448) Sigurd Jonsson (1448–1449) Kaarle I (1449–1450) Sigurd Jonsson (1450–1452) Kristian I (1450–1481) Jon Svalesson Smör (1482-1483) Hannu I (1483–1513) Kristian II (1513–1523)
Oldenburgin suku	Fredrik I (1523–1533) Kristian III (1534–1559) Fredrik II (1559–1588) Kristian IV (1588–1648) Fredrik III (1648–1670) Kristian V (1670-1699) Fredrik IV (1699–1730) Kristian VI (1730-1746) Fredrik V (1746-1766) Kristian VII (1766–1808) Fredrik VI (1808–1814) Kristian VIII (1814)
Holstein-Gottorp-suku	Kaarle XIII (1814–1818)
Bernadotte-suku	Kaarle XIV Juhana (1818–1844) Oskar I (1844–1859) Kaarle XV (1859–1872) Oskar II (1872–1905)
Glücksburg-suku	Haakon VII (1905–1957) Olavi V (1957–1991) Harald V (1991–)