HMS Kandahar

HMS Kandahar
Aluksen vaiheet
Rakentaja William Denny and Brothers, Dumbarton
Kölinlasku 18. tammikuuta 1938
Laskettu vesille 21. maaliskuuta 1939
Palveluskäyttöön 10. lokakuuta 1939
Poistui palveluskäytöstä upotettu 20. joulukuuta 1941
Tekniset tiedot
Uppouma 1 717 t (standardi)
2 367 t (max)
Pituus 108,6 m
Leveys 10,90 m
Syväys 3,8 m
Koneteho 40 000 hv
Nopeus 36 solmua
Miehistöä 183
Aseistus
Aseistus 6 × QF 4,7"/L45 (120 mm) Mk XII -tykkiä kaksiputkisina Mk XIX -asennuksina
4 × QF 2 naulan Mk VIII -ilmatorjuntatykkiä neliputkisena Mk VII -asennuksena
2 × nelipiippuista Vickers .50" Mk III -ilmatorjuntakonekivääriä
10 × 21" (533 mm) PR Mk II -torpedoputkea

HMS Kandahar (viirinumerot F28 ja G28) oli Britannian kuninkaallisen laivaston K-luokan hävittäjä, joka palveli toisessa maailmansodassa.

Valmistus

Pääartikkeli: K-luokka (hävittäjä)

Alus tilattiin maaliskuussa 1935 osana vuoden 1937 laivasto-ohjelmaa William Denny and Brothersilta Dumbartonista, missä köli laskettiin 18. tammikuuta 1938. Alus laskettiin vesille 21. maaliskuuta 1939 ja otettiin palvelukseen 10. lokakuuta. Alus nimi oli kunnianosoitus vuoden 1860 Kandaharin varuskunnan vapauttamiselle.[1]

Palvelus

Palvelukseen otettaessa alus liitettiin Kotilaivaston 5. hävittäjälaivueeseen. Aluksen palveluksen alku meni pieniä vikoja korjatessa sekä koulutuksessa. Helmikuussa 1940 alus määrättiin operaatio WR:ään etsimään Pohjois-Atlantilta saarronmurtajia. Operaation aikana osasto valtasi saksalaisen kauppalaivan Wahehen, joka lähetettiin valtauksen jälkeen Kirkwalliin.[1]

Alus siirrettiin 9. maaliskuuta telakalle korjattavaksi, mistäse palasi palvelukseen ja laivueeseensa 3. toukokuuta. Alus liittyi risteilijä HMS Birminghamin ympärille muodostettuun osastoon yhdessä hävittäjien HMS Januksen, HMS Hyperionin, HMS Havockin, HMS Herewardin, HMS Kellyn, HMS Kimberleyn ja HMS Hostilen kanssa etsimään Saksan laivaston miinalaivoja.

Kandahar erkani 9. toukokuuta osastosta Kellyn kanssa etsimään havaittua sukellusvenettä. Kelly joutui E-veneiden torpedoimaksi kärsien pahoja vaurioita. Kellyn haavoittuneet siirrettiin seuraavana päivänä Kandaharille maihin kuljetettavaksi.

Alus määrättiin 12. toukokuuta liittymään Välimeren laivastoon 14. hävittäjälaivueen mukana. Alus siirtyi Plymouthiin valmistautumaan siirtoon. Alus aloitti 16. toukokuuta matkan Maltalle, jonne se saapui 21. toukokuuta.[1]

Alus siirrettiin saapumispäivänään edelleen Punaisellemerelle. Alus jatkoi Maltalta matkaansa Aleksandriaan, jossa se määrättiin edelleen Itä-Intian asemalle. Alus palveli kesäkuusta alkaen Punaisellamerellä yhdessä Khartoumin, Kimberleyn ja Kingstonin kanssa suojaten saattueita, tukien maajoukkojen toimintaa ja torjuen Italian laivaston aluksia.[1]

Kandahar ja HMS Shoreham etsivät 18. kesäkuuta lentokoneen ilmoittamaa sukellusvenettä. Radiopeilauksella paikannettua sukellusvenettä vastaan hyökättiin syvyyspommein, minkä jälkeen troolari HMT Moonstone jäi valvomaan aluetta. Italian laivaston sukellusvene Galileo Galilei antautui seuraavana päivänä troolarille, joka sijoitti valtausmiehistön sukellusveneeseen sekä hinasi vallatun aluksen Adenin satamaan.[1]

Alus osallistui 23. kesäkuuta Italian laivaston sukellusvene Evangelista Torricellin upottamiseen. Alus määrättiin elokuussa evakuoimaan brittijoukot Berberasta Brittiläisestä Somalimaasta ja se evakuoi 15. elokuuta yhdessä risteilijöiden HMS Caledonin, HMAS Hobartin, HMS Ceresin ja HMS Carlislen, sluuppien HMS Aucklandin ja HMAS Parramattan sekä kolmen AMC aluksen ja sairaalalaivan kanssa 7 000 henkeä Adeniin.[1]

Alus määrättiin kausihuoltoon Bombayhin, jossa se siirrettiin 13. lokakuuta telakalle, mistä se lähti 1. joulukuuta paluumatkalle Adeniin. Se suojasi 25. joulukuuta joukkojenkuljetussaattue WS4B:tä Punaisellamerellä yhdessä Carlislen ja Kimberleyn kanssa. Se erkani 27. joulukuuta saattueesta sen saavuttua Sueziin.[1]

1941

Helmikuussa 1941 alus määrättiin tukemaan Italian Somalimaata vastaan tehtäviä operaatioita osana Force T:tä. Alus liittyi 10. helmikuuta Capetownin, Ceresin, HMS Hawkinsin ja Shropshiren muodostamaan osastoon tukemaan Mogadishun operaatiota, mistä vapauduttuaan se lähti Mombasaan lepoon.[1]

Alus suojasi 21. helmikuuta joukkojenkuljetusaluksia SS Empress of Australia, SS Ormonde, SS Empress of Japan ja SS Windsor Castlea, jotka olivat eronneet saattue WS5B:sta matkatakseen Mombasaan.[1]

Alus tuki 16. maaliskuuta Berberan maihinnousua yhdessä HMS Glasgowin, Caledonin, Kingstonin, HMS Chakdinan ja HMS Chantalan kanssa muodostaen Force D:n (operaatio Appearance). Alus pysäytti 30. maaliskuuta saksalaisen kauppalaivan SS Bertha Rickmersin, joka pyrki poistumaan Massawasta.[1]

Huhtikuussa alus siirrettiin takaisin Aleksandriaan 14. hävittäjälaivueeseen, jonka muodostivat HMS Jervis (laivueenjohtaja), Kelvin, Kingston, Kimberley, HMS Jaguar, HMS Sikh ja HMS Zulu. Alus tuki 23. huhtikuuta kansainliiton joukkojen evakuointia Kreikasta (operaatio Demon). Se evakuoi 26. huhtikuuta Raphtista yhdessä HMS Aucklandin ja HMAS Vampiren kanssa 560 sotilasta Sudanlahteen Kreetalle. Alus evakuoi seuraavana päivänä Kalamatasta Kimberleyn ja Kingstonin kanssa 126 sotilasta Sudanlahteen.[1]

Alus suojasi 29. huhtikuuta joukkojenkuljetussaattuetta GA15 Sudanlahdelta Egyptiin. Alus suojasi 6. toukokuuta laivaston mukana Aleksandriasta saattuetta MW7 Maltalle sekä Egyptiin panssarivaunuja kuljettavaa saapuvaa saattuetta (operaatiot MD4 ja operaatio Tiikeri). Alus tankkasi 9. toukokuuta HMS Breconshirestä, minkä jälkeen se jatkoi laivasto-osaston suojana. Saattue joutui seuraavana päivänä ilmahyökkäykseen. Se saapui 12. toukokuuta Aleksandriaan.[1]

Alus oli 18. toukokuuta Kreetan pohjois- ja länsipuolisilla merialueilla Välimeren laivaston mukana etsimässä aluksia, jotka kuljettivat saksalaisia joukkoja Kreetalle. Se suojasi 20. toukokuuta Kingstonin ja HMS Nubianin kanssa risteilijöitä HMS Naiadia', HMAS Perthiä, Calcuttaa ja Carlislea. Osasto joutui seuraavana päivänä ilmahyökkäykseen, jolloin risteilijät Naiad ja Carlisle vaurioituivat ja hävittäjä Juno upposi. Osasto joutui seuraavaksi tuloksettoman torpedovenehyökkäyksen maaliksi.[1]

Osasto joutui 22. toukokuuta uudelleen ilmahyökkäykseen palatessaan Aleksandriaan. Alus erkani osastosta Kingstonin kanssa suojatakseen risteilijä HMS Gloucesteria ja HMS Fijiä, jotka olivat matkalla avustamaan ilmahyökkäyksessä liikuntakyvyttömäksi tullutta HMS Greyhoundia. Kandahar pelasti vaurioituneen aluksen eloonjääneet.[1]

Risteilijöiden upottua hävittäjät laskivat mereen pelastuslauttoja, minkä jälkeen ne poistuivat alueelta välttääkseen tuhoutumisen. Kandahar ja Kingston palasivat uppoamispaikalle pimeän tultua, jolloin ne pelastivat 523 risteilijä Fijin eloonjäänyttä.[1]

Alus liittyi 28. toukokuuta Force C:hen, jonka muodostivat HMS Napier, HMAS Nizam ja Kelvin. Alus matkasi osaston mukana Spakhiaan, jossa ne laskivat maihin varusteita sekä evakuoivat sodankäynnin kannalta tarpeetonta henkilöstöä. Osasto joutui seuraavana päivänä paluumatkalla ilmahyökkäykseen, jolloin Nizam vaurioitui. Alus lähti 30. toukokuuta Aleksandriasta saman osaston mukana, mutta se joutui palaamaan satamaan teknisten ongelmien vuoksi.[1]

Alus oli 7. kesäkuuta HMS Phoeben, Kimberleyn, Januksen ja HMS Jackalin kanssa tukemassa sotatoimia Syyrian rannikolla (operaatio Exporter). Alus suojasi 9. kesäkuuta Kimberleyn kanssa Vichyn Ranskan laivaston hävittäjien tulessa vaurioitunutta Janusta ja sitä hinaavaa Jackalia. Paluumatkalla Egyptiin Kandahar pelasti kahden törmänneen lentokoneen miehistöt. Seuraavana päivänä alus tuki tykkitulella Khanin sillan pohjoispuolen taisteluita.[1]

Heinäkuun alussa alus oli sijoitettuna Haifaan Perthin, Naiadin, HMS Griffinin ja HMS Havockin kanssa. Se ampui tykistöllään 2. heinäkuuta Damourin aluetta. Alus vapautui 7. heinäkuuta operaatio Exporterista, minkä jälkeen se palasi Aleksandriaan liittyen laivueeseensa.[1]

Alus kuljetti 15. heinäkuuta varusteita ja täydennyksiä Tobrukiin osana itäisen Välimeren saattueiden suojaamista. Alus teki elokuusta lokakuuhun Tobrukiin yhdeksän matkaa. Marraskuussa se suojasi Kyproksen ja Egyptin välisiä saattueita, minkä lisäksi alus etsi vihollisen aluksia.[1]

Joulukuun alussa alus määrättiin Maltalle muodostettavaan Force K:hon. Aleksandriasta se lähti 5. joulukuuta Jaguarin kanssa liittyäkseen osastoon. Alukset kohtasivat 8. joulukuuta risteilijät HMS Neptunen ja HMS Ajaxin, joiden kanssa ne jatkoivat matkaa Maltalle. Havaittujen mekaanisten vikojen korjaamiseksi alus siirrettiin telakalle, mistä se palasi palvelukseen 17. joulukuuta.[1]

Alus lähti Force K:n mukana suojaamaan Breconshireä, joka oli lähdössä paluumatkalle Aleksandriaan. Seuraavana päivänä osasto palasi Maltalle, josta se lähti lähes välittömästi torjumaan Tripoliin matkannutta Italian laivaston saattuetta. Kandahar osui 19. joulukuuta miinaan, joka tuhosi aluksen perän. Jaguar upotti torpedoimalla pahoin vaurioituneen pelastuskelvottomaksi todetun aluksen pelastettuaan 174 miehistönjäsentä.[1]

Lähteet

  • English, John: Afridi to Nizam - British Fleet Destroyers 1937-43. Kent: World Ship Society, 2001. ISBN 0-905617-95-9 (englanniksi)
  • Whitley, M. J.: Destroyers of World War Two – an international encyclopedia. Lontoo: Arms and Armour, 1988. ISBN 0-85368-910-5 (englanniksi)
  • Gardiner, Robert (toim.): Conway's All the World's Fighting Ships 1922–1946. Lontoo, Englanti: Conway Maritime Press, 1987. ISBN 0-85177-146-7 (englanniksi)
  • Levy, James P.: The Royal Navy's Home Fleet in World War II. New York: Palgrave macmillan, 2003. ISBN 1-4039-1773-6 (englanniksi)

Viitteet