| HMS Engadine |
|---|
HMS Engadine |
![]() |
| Aluksen vaiheet |
|---|
| Rakentaja |
William Denny and Brothers, Dumbarton |
| Kölinlasku |
1910 |
| Laskettu vesille |
23. syyskuuta 1910 |
| Palveluskäyttöön |
13. elokuuta 1914 |
| Poistui palveluskäytöstä |
palautettu omistajilleen marraskuussa 1919 |
| Loppuvaihe |
upposi ajettuaan miinaan vuonna 1941 |
| Tekniset tiedot |
|---|
| Uppouma |
1 676 t |
| Pituus |
96 m |
| Leveys |
12 m |
| Syväys |
4,9 m |
| Koneteho |
6 000 shp |
| Nopeus |
21 solmua |
| Miehistöä |
250 |
| Aseistus |
|---|
| Aseistus |
4 × 12 naulan tykkiä
3 × lentokonetta |
| Infobox OK |
HMS Engadine oli Britannian kuninkaallisen laivaston vuosina 1914-1919 palveluksessaollut vesilentokoneiden emälaiva, joka palveli ensimmäisessä maailmansodassa.
Pakko-otto ja muutostyöt
Engadine oli alun perin South Eastern and Chatham Railway Companyn Folkestone–Boulogne -reitille tarkoitettu höyryalus, joka oli laskettu vesille 23. syyskuuta 1911 William Denny and Brothersin telakalla. Alus oli nimetty Sveitsin Engadine-laakson mukaan. Amiraliteetti otti aluksen käyttöönsä 11. elokuuta 1914 ja muutti sen Chathamin telakalla kolmen lentokoneen emälaivaksi.[1]
Muutostöissä aluksesta poistettiin takakannen rakenteet, jotka korvattiin lentokonesuojalla, työpajalla sekä kahdella nosturilla. Aluksen lentokoneiksi oli suunniteltu Shorts 184 -vesilentokoneita, mutta aluksi sille oli sijoitettuna kolme Short Folders -konetta (numerot 120, 121, 122). Koneet laskettiin nosturilla veteen nousua varten ja nosturilla takaisin alukseen laskun jälkeen.[1]
Palvelus
Muutostöiden valmistuttua Chathamin telakalla 13. elokuuta Engadine siirrettiin Harwichiin, jonne oli jo sijoitettu vesilentokoneiden emälaivat HMS Empress ja HMS Riviera. Kaikki Harwichiin sijoitetut vesilentokoneiden emälaivat osallistuivat 25. joulukuuta 1914 hyökkäykseen zeppeliinitukikohta Cuxhaveniin.[1]
Engadine muutettiin vuonna 1915 Cunardin telakalla toimimaan neljän koneen emälaivana. Samalla aluksen aseistusta lisättiin kahdella 3 naulan ja yhdellä 2 naulan ilmatorjuntatykillä.[1]
Luutnantti Frederick S. Rutlandin ja G. S. Trewinin miehittämä Short-vesilentokone teki vuonna 1916 ensimmäisen havainnon Saksan Avomerilaivastosta Skagerrakin taistelussa. Tämä oli ensimmäinen kerta, kun ilmaa raskaampi lentävä esine oli tiedustelutehtävissä meritaistelun aikana. Koneen miehistö ei kuitenkaan kyennyt ilmoittamaan Suurelle laivastolle havainnoistaan. Taistelun loputtua Engadine pelasti vaurioituneen panssariristeilijä HMS Warriorin miehistöä ja otti sitten alukseen hinaukseen. Warriorin upotessa Engadine pelasti uppoavasta aluksesta 600 miestä. Aluksen lentokoneina olivat Skagerrakin taistelun aikana Shorts 184 -koneet 8050, 8065, 9073, N2822, N2944, N9000 ja 8359.[1]
Engadine teki 4. toukokuuta 1916 hyökkäyksen Tondernin zeppeliinitukikohtaa vastaan. Tondernin hyökkäyksen aikoihin aluksen koneina olivat Short 827, Short 830, Sopwith Schneider ja Sopwith Baby.[1]
Vuonna 1918 Engadine siirrettiin Välimerelle.[1]
Alus palautettiin omistajilleen joulukuussa 1919. Se oli vuonna 1941 nimetty uudelleen SS Corregidoriksi sen palvellessa Filippiineillä. Alus osui miinaan 17. joulukuuta 1941 ollessaan matkalla Manilaan. Aluksella olleista noin 1 200 matkustajasta amerikkalaiset PT-veneet PT-32, PT-34 ja PT-35 pelastivat 282 matkustajaa, joista seitsemän kuoli sairaalassa vammoihinsa. Miina oli todennäköisesti japanilaisen sukellusveneen I-124 asentama.
Lähteet
- Chesneau, Roger: Aircraft Carriers of the World, 1914 to the Present - an illustrated encyclopedia. Bristol: Brockhampton Press, 1998. ISBN 1-86019-87-5-9 (englanniksi)
- Gardiner, Robert (toim.): Conway's All the World's Fighting Ships 1906–1921. Lontoo, Englanti: Conway Maritime Press, 1985. ISBN 0-85177-245-5 (englanniksi)
- Barnes, C. H.: Shorts Aircraft since 1900. Lontoo, Englanti: Naval Institute Press, 1989. ISBN 0-87021-662-7 (englanniksi)
Viitteet
Aiheesta muualla
Kuninkaallisen laivaston vesilentokoneiden emälaivat
