Gösta Mauritz Rosenberg (6. marraskuuta 1911 Vaasa – 10. syyskuuta 1987 Kirkkonummi ) oli suomalainen vasemmistopoliitikko . Suomen Kansan Demokraattista Liittoa edustanut Rosenberg toimi muun muassa kansanedustajana (1945–1966), Helsingin ja Kirkkonummen valtuutettuna, lehtien toimitusneuvostoissa sekä SKDL:n ja Suomen Kommunistisen Puolueen johtoelimissä. Rosenberg vaikutti etenkin ruotsinkielisten järjestöjen, jaostojen ja lehtien piirissä.[ 1]
Rosenberg aloitti työuransa 1920-luvun lopussa putkioppilaana. 1930-luvulla hän työskenteli varastomiehenä, makaronitehtaalla, laitosmiehenä ja vuorotyönjohtajana. Vuonna 1939 Rosenberg vangittiin poliittisten mielipiteidensä takia, mutta hän vapautui jo 1940 . Jatkosodan jälkeen Rosenberg oli aloittamassa Suomi–Neuvostoliitto-Seuran toimintaa.[ 1]
Rosenberg nousi eduskuntaan syksyllä 1945 Cay Sundströmin siirryttyä lähettilääksi Moskovaan . Tämän jälkeen hän uusi paikkansa vaaleissa vuoteen 1966 asti. Vuosien 1950 , 1956 , 1962 ja 1968 presidentinvaaleissa Rosenberg toimi valitsijamiehenä. Lisäksi hän toimi kunnallispolitiikassa ja monissa järjestöissä. Rosenberg oli muun muassa SKDL:n Uudenmaan piirin puheenjohtaja, Folkets Bildningsförbundin varapuheenjohtaja ja Suomen Rauhanpuolustajien ruotsinkielisten toiminnanjohtaja. Rosenberg kuului myös SKDL:n liittohallitukseen, SKP:n keskuskomiteaan , rauhanpuolustajien keskustoimikuntaan sekä Yleisradion ruotsinkieliseen ohjelmaneuvostoon .[ 1]
Gösta Rosenbergin isä oli kansanedustaja, Terijoen hallituksen ministeri Mauritz Rosenberg .[ 1]
Kansandemokraattien kansanedustajat
