Forbes-lehden mukaan Timtšenko on yksi Venäjän kymmenestä rikkaimmasta ja yksi maailman sadasta rikkaimmasta ihmisestä.[4] Heinäkuussa 2022 hänen omaisuutensa arvo oli 16,8[5] – 21,1 miljardia dollaria.[6] Timtšenko asuu Sveitsissä.[7]
Elämä ja ura
Timtšenko syntyi vuonna 1952 venäläiseen upseeriperheeseen Leninakanissa Armeniassa. Hän vietti osan lapsuusvuosistaan Itä-Saksassa ja Ukrainassa ja valmistui insinööriksi Leningradissa vuonna 1977.[8]
Vuonna 1991 Timtšenko nimitettiin Kirišineftekimexport- eli KiNEx-öljynvientiyrityksen johtoon. Hän muutti Suomeen Urals Finland -yhtiön palvelukseen tekemään öljykauppaa ja sai Suomen kansalaisuuden.[9] Urals oli Suomen jääkiekkomaajoukkueen merkittävä sponsori 1990-luvun alussa.[10]
Timtšenko sai Suomen kansalaisuuden, vaikka hän työskenteli Urals Finland -yhtiössä, joka oli KGB:n operaatio; hänen liikekumppaninaan toimi tunnettu KGB:n vakooja; ja hänellä oli läheinen yhteys Vladimir Putiniin, joka toimi tuolloin FSB:n johtajana[9]. Timtšenkolle läheinen liikemies Kai Paananen oli pyytänyt ystäväänsä Ulkomaalaisviraston pääjohtaja Matti Saarelaista kiirehtimään Timtšenkon kansalaisuuspäätöstä, ja Saarelainen junaili kansalaisuuden Timtšenkolle Suojelupoliisin ohitse[11]. Asia aikataulutettiin siten, ettei Supon vastavakoilu ehtinyt puuttua asiaan, vaan se sai kuulla päätöksestä vasta jälkikäteen[11]. Vuosina 1999–2003 Timtšenko oli Suomen kansalainen ja kaksoiskansalaisuuden tultua mahdolliseksi sekä Suomen että Venäjän kansalainen[9]. Suomen kansalaisuus mahdollisti Timtšenkolle vapaan matkustamisen ja liiketoiminnan lännessä[12]. Suomen kansalaisuus myös suojasi Timtšenkoa EU:n pakotteilta aina vuoteen 2022 saakka[9][12]. Suojelupoliisin oli keväällä 2022 tarkoitus selvittää, miten Timtšenko oli saanut kansalaisuuden, mutta selvitys keskeytettiin, kun Saarelainen jäi lokakuussa 2022 suojelupoliisista eläkkeelle.[13]
Urals Finland Oy vaihtoi nimekseen IPP, International Petroleum Products Oy vuonna 1995. Se toimi Helsingin Talissa järjestettävän IPP Open -tennisturnauksen sponsorina vuoteen 2014 ja rahoitti myös Suomen Davis Cup -joukkuetta. Tennisliitto palkitsi Timtšenkon vuonna 2002 Hopeisella pallolla.[10]
Vuonna 1997 Timtšenko perusti ruotsalaisen Torbjörn Törnqvistin kanssa Gunvor-öljykauppayhtiön, joka on nykyään maailman suurimpia alallaan.[14]
Vuonna 2008 Timtšenko aloitti vaimonsa kanssa hyväntekeväisyystyön Fondation Nevassa, joka tukee kulttuuriprojekteja Sveitsissä ja Venäjällä, muun muassa Geneven oopperassa.[15]
Timtšenko on Venäjän toiseksi suurimman kaasuyhtiön Novatekin suuromistaja[16]. Hän osti osuutensa Novatekista saatuaan anonyymeistä veroparatiisiyhtiöistä miljardin euron lainat, joita ei koskaan maksettu takaisin[16].
Timtšenko kuuluu Vladimir Putinin lähipiiriin. Hän omisti Taipalsaarella kesämökin, jolla Putinin kerrottiin vierailleen.[17] Maanpaossa elävän tutkivan journalistin Roman Aninin mukaan Timtšenko on Putinin parhaita ystäviä ja presidentin läheisin liikemies[16]. Aninin mukaan Putin on Timtšenkon kaikkien yhtiöiden todellinen omistaja ja päättää hänen varojensa käytöstä[16].
Tammikuussa 2013 Sanoma Magazinesin osaomistama moskovalainen Vedomosti-talouslehti julkaisi artikkelin otsikolla Timtšenko ja KGB, jossa arvuuteltiin Timtšenkon mahdollista vakoojataustaa. Timtšenko itse on kuitannut epäilyt hölynpölynä.[18]
28. kesäkuuta 2013 ilmoitettiin Timtšenkon ostavan osan Helsingissä sijaitsevasta Helsinki-hallista (entinen Hartwall-areena). Timtšenko on aiemmin yrittänyt ostaa suomalaiset jääkiekkoseurat Espoo Bluesin ja Tampereen Ilveksen.[19] Venäjällä hän on johtokunnan puheenjohtaja KHL-liigassa ja SKA Pietari -jääkiekkoseurassa.[20]
Maaliskuussa 2014 Yhdysvallat asetti Timtšenkon pakotelistalle, jolla olevien henkilöiden Yhdysvalloissa oleva omaisuus jäädytetään ja heille määrätään matkustusrajoituksia. Pakotteet ovat Yhdysvaltain vastatoimi Venäjää ja Vladimir Putinin lähipiiriä vastaan Krimin kriisin seurauksena.[21] Timtšenko on Britannian pakotelistalla vuodesta 2022 alkaen, koska hän omistaa osan Rossija-pankista, joka on tukenut Venäjän toimia Ukrainassa ja lisäksi hänellä on yhteyksiä henkilöihin, jotka osallistuvat näihin toimiin[22]. Hän on EU:n pakotelistalla helmikuusta 2022 [23][24].
Suomessa Timtšenkon etuja muun muassa Hartwall Arenan omistajayhtiön hallituksessa valvoo liikemies Kai Paananen, joka on tuntenut Timtšenkon 1980-luvulta asti.[25] SwissLeaks-paljastuksessa 2015 selvisi, että Timtšenkolla on tili Sveitsissä HSBC:n konttorissa[3].
Timtšenko jääkiekko-ottelussa Vladimir Putinin ja Roman Rotenbergin kanssa Sotšissa 2017.
Perhe
Gennadi Timtšenkon puoliso Jelena sai myös Suomen kansalaisuuden vuonna 1999. Timtšenkoilla on kolme lasta, joista vanhin on Natalija Browning. Ksenija Frank on ollut Suomen kansalainen vuodesta 2000. Hän on naimisissa Venäjän entisen liikenneministerin Sergei Frankin pojan Gleb Frankin kanssa ja Venäjän rikkaimpia naisia. Ivan Timtšenko on Suomen kansalainen vuodesta 1999. Perheen jäsenistä kaikki paitsi Ivan ovat Yhdysvaltain ja Kanadan pakotelistalla. Vanhemmat ovat myös EU:n pakotelistalla.[26]
