Kunnassa toimii yksi Hochrheinschule -niminen ”perus- ja yläkoulu” (saks.Grund- und Hauptschule). Lisäksi kunnassa toimii kansanopisto (saks.Volkshochschule).[8]
Juutalaisten hautausmaa Gailingen am Hochrheinissa.
Ensimmäinen dokumentoitu maininta Gailingenista on vuodelta 965. Mahdollisesti alemannit asuttivat Gailingenin aluetta jo 400-luvulla. Nimi ”Gailingen” tulee ”Geilo”-nimisen henkilön mukaan, joka oli yksi alemannien johtaja. 1000-luvulla Gailingen oli aatelisperheen omistuksessa. 1300-luvulla alueen omistus siirtyi Randeggin aatelisperheelle ja sen peruja on leijonanpää, perheen tunnus, Gailingenin vaakunassa nykyään. Seuraavina vuosisatoina Gailingen vaihtoi omistajaa lukuisia kertoja.[10]
Vuonna 1654 Gailingeniin muutti kuusi juutalaista. Vuonna 1722 Gailingenissa oli 18 juutalaista kotitaloutta ja 1700-luvun puoliväliin mennessä lukumäärä kasvoi 28:en. Vuonna 1766 Gailingeniin rakennettiin uusi koulu ja vuonna 1836 synagoga. Vuosina 1845–1847 paikkakunnalle rakennettiin uusi koulurakennus. Gailingen sai myös sairaalan ja vanhainkodin. 1850-luvun puoliväliin mennessä juutalaisväestöä oli Gailingenin väestöstä yli puolet. Vuonna 1870 Gailingeniin valittiin ensimmäinen juutalaispormestari. Seitsemän vuotta tämän jälkeen juutalaiset ja kristityt lapset aloittivat koulunkäyntinsä samassa koulussa. Juutalaiset ja ei-juutalaiset elivät yhdessä rauhallisesti, kunnes Adolf Hitler nousi valtaan. Vuonna 1933 juutalaisväestö väheni paikkakunnalla noin 20 prosenttia. Kristalliyö ohitti Gailingenin. 10. marraskuuta 1938 synagoga tuhottiin. 22. lokakuuta 1940 yli 200 juutalaista vietiin heidän kodeistaan Ranskaan. Koulurakennus toimii nykyisin Bodenjärven alueen juutalaisten historiaa käsittelevänä museona.[10][11]
