Gérard Houllier (3. syyskuuta 1947 – 14. joulukuuta 2020[1]) oli ranskalainen jalkapallovalmentaja ja pelaaja.
Hänen nimensä oikeinkirjoitus on pitkäaikaisen spekulaation kohde. Useimmissa ranskankielisissä lähteissä nimi kirjoitetaan Houillier, mitä on siksi pidettävä oikeana muotona, mutta brittiläisten lähteiden väärä kirjoitusasu on vakiintunut yleiseen käyttöön.
Houllier kuoli 14. joulukuuta 2020 73-vuotiaana. Hän kärsi jo urallaan vaikeista sydänongelmista ja lehtitietojen mukaan hänelle oli tehty sydänoperaatio ennen kuolemaansa.[2]
Ura pelaajana
Houllier aloitti 1960-luvulla englannin kielen opinnot Lillen yliopistossa, mutta hänen isänsä sairastuttua Houllier joutui luopumaan täysipainoisesta opiskelusta opettajana työskentelemisen vuoksi. Hän sai kuitenkin suoritettua opintonsa, joihin kuului vaihtovuosi Liverpoolin Alsop Comprehensive Schoolissa 1969–1970. Tuolloin hän pelasi Liverpool FC:n organisaatiossa ja oli voittamassa irlantilaista Dundalk FC:tä syksyllä 1969 maalein 11–0.
Palattuaan Ranskaan Houllier jatkoi jalkapallon pelaamista amatöörinä. 1973 hän aloitti täysipäiväisen valmentajan uransa Le Touquet AC:n pelaajavalmentajana pelaten seuran paidassa 132 ottelua ja tehden 27 maalia.
Ura valmentajana
Houllier siirtyi Le Touquet AC:sta US Noeux-les-Mines'n valmentajaksi 1976. Alasarjoissa saavutettu menestys poiki Houllierille sopimuksen RC Lensin kanssa 1982. Heti ensimmäisellä Lens-kaudellaan Houllier luotsasi seuran Ranskan liigassa neljänneksi ja UEFA Cupiin. Seuraavat kaudet eivät sujuneet yhtä ruusuisesti, mutta Houllier oli tehnyt läpimurtonsa Ranskan jalkapalloiluun.
1985 Houllier siirtyi Paris Saint-Germainin päävalmentajaksi. Hänen johdollaan PSG juhli Ranskan mestaruutta kaudella 1985–1986 ensi kertaa pariisilaisseuran historiassa. Seuraavalla kaudella joukkue vajosi liigassa seitsemänneksi, eikä kausi 1987–1988 alkanut lupaavasti. Lokakuussa 1987 Houllier sai väistyä päävalmentajan tehtävistä. Tilalle palkattu Erick Mombaerts ei kuitenkaan onnistunut kääntäämään PSG:n kelkkaa ja helmikuussa 1988 Houllier palasi hänen rinnalleen PSG-valmentajaksi. Kaksikko joutui jättämään tehtävänsä kauden jälkeen PSG:n jäätyä liigassa sijalle 13.
PSG-pestin päättymisen jälkeen Houllier jatkoi uraansa Ranskan jalkapallomaajoukkueen teknisenä johtajana. Houllier ja päävalmentaja Michel Platini eivät onnistuneet luotsaamaan Ranskaa MM-kisoihin 1990 ja EM-kisat 1992 päättyivät jo 1. kierroksella. Platinin jätettyä tehtävänsä Houllier nousi maajoukkueen päävalmentajaksi. Kisapaikkaa Yhdysvaltain MM-kisoihin 1994 ei kuitenkaan tullut ja Houllier erosi tehtävistään marraskuussa 1993. Ranskan huono menestys henkilöityi Houllieriin, joka sai vastuulleen myös huippusuositun Platinin valmennuskauden tappiot. Ranskan liitto kuitenkin luotti Houllieriin ja hän jatkoi teknisenä johtajana myös Aimé Jacquet'n päävalmentajakaudella. Kun Ranska voitti maailmanmestaruuden kotikisoissaan 1998, myös Houllier sai viimein ansaitsemansa tunnustuksen ja hänet palkittiin erikoismitalilla mestaruuden jälkeen.
MM-menestyksen jälkeen Houllier suuntasi valmennusurallaan ensi kertaa ulkomaille ja siirtyi kesällä 1998 Roy Evansin aisapariksi Liverpool FC:hen. Kaksikon yhteistyö ei kuitenkaan tuottanut toivottua tulosta ja Evans erosi tehtävistään marraskuussa 1998 jättäen Houllierin yksin Liverpoolin päävalmentajaksi.
Liverpoolissa Houllier aloitti viisivuotisohjelmansa, jonka tarkoituksena oli palauttaa seura takaisin mestaruuskantaan. Houllierin uudistuksissa englantilaispelurit kuten Paul Ince, Robbie Fowler, David James ja Steve McManaman saivat tehdä tilaa mannereuroopasta saapuneille pelaajille. Houllierin aikana Liverpool hankki myös Sami Hyypiän vahvistamaan puolustusta. Yhdessä sveitsiläistoppari Stephane Henchozin kanssa Hyypiä nousi heti debyyttikaudellaan 1999–2000 avainasemaan Houllierin miehistössä. Kausi päättyi lopulta Englannin Valioliigan neljänteen sijaan Liverpoolin hävittyä päätöskierroksella putoamiskurimuksessa olleelle Bradford Citylle.
Kaudella 2000–2001 Houllier pääsi Liverpoolin peräsimessä vihdoin kiinni pokaaleihin. Hän luotsasi seuran cup-triplaan eli FA Cupin, Englannin liigacupin ja UEFA Cupin voittoon. Valioliigassakin tuli jälleen parannusta ja Liverpool oli kolmas. Saavutuksia kuitenkin vähäteltiin puhumalla Mikki Hiiri -triplasta, koska Liverpool ei voittanut sen paremmin Englannin Valioliigaa kuin Mestarien liigakaan.
Lokakuussa 2001 Houllier juoutui sairaalaan kesken Liverpoolin ja Leeds Unitedin välisen ottelun sydänvaivojen vuoksi. Hän joutui viideksi kuukaudeksi sairauslomalle ja seuran valmennusvastuun otti kakkosvalmentaja Phil Thompson. Houllier palasi kuitenkin takaisin, mutta monien mielestä ei yhtä hyvänä valmentajana kuin aikaisemmin. Kausi 2001–2002 päättyi Valioliigan kakkossijaan, mutta kesähankinnat kuten El-Hadji Diouf ja Bruno Cheyrou eivät pystyneet korvaamaan Gary McAllisterin ja Jari Litmasen jättämiä aukkoja ja kausi 2002–2003 päättyikin Valioliigassa pettymyksellisesti viidenteen sijaan.
Vaikka Liverpool onnistui kaudella 2003–2004 nousemaan takaisin neljän parhaan joukkoon Englannin Valioliigassa, menetti Houllier fanien luottamuksen. Epäsuosioon joutunut ranskalaisvalmentaja jätti tehtävänsä toukokuussa 2004. [3] Vuotta myöhemmin uusi päävalmentaja Rafael Benítez luotsasi seuran Mestarien liigan voittoon.
Vuoden verran sivussa valmennustehtävistä ollut Houllier palasi sorvin ääreen kesällä 2005, kun Ranskan mahtiseura Olympique Lyonnais palkkasi hänet kaksivuotisella sopimuksella päävalmentajakseen. [4] Tavoitteena oli nostaa Ranskan liigaa hallinnut Lyon menestykseen myös Euroopassa. Kaudella 2005–2006 joukkue putosi kuitenkin Mestarien liigassa puolivälierissä ja seuraavalla kaudella jo ensimmäisellä pudotuspelikierroksella. Vaikka Lyon voitti Ranskan mestaruuden molemmilla Houllierin valmennuskausilla, eivät tulokset olleet täysin tyydyttäviä, koska sekä Ranskan Cupin että Liigacupin voitot jäivät saavuttamatta. Kauden 2006–2007 jälkeen Houllier jätti tehtävänsä Lyonin päävalmentajana riitauduttuaan puheenjohtaja Jean-Michel Aulas'n kanssa. [5]
Lyon-pestinsä jälkeen syyskuussa 2007 Houllier palasi Ranskan jalkapalloliiton palvelukseen teknisen johtajan tehtäviin. [6]
Syyskuussa 2010 Houllier nimettiin Valioliiga-joukkue Aston Villan päävalmentajaksi.[7] Houllierin menestys Villassa oli läpi kauden vaatimatonta ja seura vajosi lähelle putoamisviivaa. Huhtikuussa 2011 hän joutui sairaalahoitoon sydänvaivojen vuoksi. [8] Kauden jälkeen Houllier jätti tehtävänsä Villan päävalmentajana terveyssyiden vuoksi. [9]
Meriitit valmentajana
Lähteet
|
|---|
| Kansainväliset | |
|---|
| Kansalliset | |
|---|
| Taiteenala | |
|---|
| Muut | |
|---|
