Ennen varsinaisia Neitsyt Marian ilmestyksiä enkeli ilmestyi kolmelle lapselle, Lúcia Santosille ja hänen serkuilleen Jacinta ja Francisco Martolle, Lúcian mukaan kolme kertaa vuonna 1916.[1]
Seuraavan vuoden toukokuun 13. päivänä heille kertomansa mukaan ilmestyi valkoiseen asuun pukeutunut hohtava Neitsyt Maria, joka ilmoitti ilmestyvänsä heille jokaisen kuukauden 13. päivänä seuraavan puolen vuoden ajan.[2][1] Maria kehotti lapsia rukoilemaan ruusukkoa joka päivä rauhan ja sodan loppumisen vuoksi.[2] Jacinta kertoi tästä äidilleen, joka vei hänet paikallisen papin luo. Häntä käskettiin kieltämään Marian ilmestyneen hänelle, mihin hän ei suostunut.[1]
Lúcian mukaan Maria ennusti seuraavassa ilmestymisessään Jacintan ja Franciscon kuolevan pian, mutta Lúcian jäävän maan päälle pidemmäksi aikaa levittämään viestiä.[3][2]
Kolmannella ilmestymiskerralla Maria ilmoitti lapsille viestin,[1] joka tunnetaan Fatiman kolmena salaisuutena.[4]
Ilmestykset herättivät paikallisten asukkaiden uteliaisuuden.[1] Silloinen hallitus Portugalissa pyrki kitkemään katolisen kirkon vaikutusvallan, ja paikalliset viranomaiset vangitsivat lapset.[5] Heitä uhkailtiin elävältä keittämisellä, mutta he eivät edelleenkään suostuneet kieltämään Marian ilmestyksiä.[5][6]
Paikallisen sanomalehden uutinen, jossa on kuvia väkijoukosta katsomassa ”aurinkoihmettä”.
13. syyskuuta Maria oli lasten mukaan luvannut lokakuussa muille näkyvän ihmeen, joka saa ihmiset uskomaan. 70 000 ihmistä oli saapunut seuraamaan Marian ilmestymistä lapsille sateisena päivänä 13. lokakuuta 1917. Tuolloin väitetään tapahtuneen niin kutsuttu ”aurinkoihme”. Silminnäkijöiden kuvausten mukaan sade loppui,[1] aurinko näytti putoavan Maahan[7] ja liikkui taivaalla, ja ilmiöön liittyi erikoisia värejä. Portugalilaisen O Século -sanomalehden mukaan paikalla olleiden tyypillisen kokemuksen mukaan aurinko oli ”tanssinut”.[1]
Katolinen kirkko tutki tapausta ja ilmoitti ihmeet Fatimassa aidoiksi vuonna 1930.[8] Paavi Johannes Paavali II uskoi selvinneensä salamurhayrityksestä Fatiman ennustuksen ansiosta. Hän vieraili Fatiman pyhätössä kolme kertaa salamurhayrityksensä jälkeen.
Francisco ja Jacinta kuolivat vuosina 1919 ja 1920 espanjantautiin,[4] joka levisi Fatimaan pian kerrottujen ilmestysten jälkeen.[1] Luciasta tuli karmeliittanunna, ja hän kuoli 13. helmikuuta 2005 97-vuotiaana.[8] Francisco ja Jacinta julistettiin pyhimyksiksi vuonna 2017.[1]
Fatiman kolme salaisuutta
Ensimmäinen salaisuus
Ensimmäinen salaisuus oli visio helvetistä, jonka Maria näytti lapsille.
Toinen salaisuus
Toinen salaisuus käsitteli sielun pelastumista sekä kristinuskon levittämistä maailmaan. Maria myös ennusti meneillään olevan ensimmäisen maailmansodan pikaisen loppumisen, mutta varoitti että sitäkin pahempi sota on tulossa paavi Pius XI:n aikana. Hän kertoi myös, että jos hänen ohjeitaan, eli Venäjän pyhittämistä hänelle, ei noudateta, Venäjä aiheuttaa sotia ja kirkon vainoja, ja että useat valtiot tuhoutuvat. Moni uskoo, että paavi Johannes Paavali II toteutti tämän pyynnön siunaamalla koko maailman, myös Venäjän, vuonna 1984, eli joitakin vuosia ennen Neuvostoliiton romahtamista.kenen mukaan?
Kolmas salaisuus
Vatikaani piti kolmannen salaisuuden salaisuutena pääsiäiseen 2000 saakka, huolimatta siitä että Lúcian mukaan se olisi voitu julkistaa jo vuoden 1960 jälkeen.lähde? Salailun takia jotkut olettivat, että kolmas salaisuus saattaisi sisältää tuomitsevia huomautuksia viimeisintä paavia kohtaan, tai joitain Venäjää ärsyttäviä huomautuksia.kenen mukaan?
Kardinaali Ratzinger, sittemmin paavi Benedictus XVI, sanoi marraskuussa 1984, että salaisuus voisi aiheuttaa ”sensaationaalisuutta” ja arveluja ”lopun ajoista”.lähde? Tämä kommentti ei ole ymmärrettävä, mikäli salaisuus olisi koskenut paavin salamurhayritystä 1981, kuten on myös oletettu.kenen mukaan? Ratzinger kertoi myös, että ”kuten aiemmat paavit ovat päättäneet, se ei lisää mitään siihen mitä kristittyjen tulisi tietää, kun otetaan huomioon mitä on kirjoitettu Ilmestyskirjassa”.lähde?
Eräässä haastattelussa Johannes Paavali II sanoi: ”Jos luette, että mantereet jäävät merien alle ja miljoonat ihmiset kuolevat yllättäen muutamissa minuuteissa, kun tämä kerran on tiedetty, ei todellisuudessa ole tarpeellista vaatia tämän salaisuuden julkistamista.”lähde?
Kun salaisuus paljastettiin vuonna 2000, kävi ilmi, että kyseessä oli visio ristiinnaulitsemisesta ja marttyyrikuolemista. Tämän jälkeen esiintyi väitteitä, että julkistettu teksti ei ollut oikea salaisuus, tai ei ainakaan salaisuus kokonaisuudessaan.lähde?
Fatiman pyhättö
Fatiman pyhättö
Fatiman pienen kylän ulkopuolelle rakennettiin vuonna 1928 Neitsyelle omistettu kirkko ja sittemmin myös rakennusryhmä, jotka nykyään palvelevat jo miljooniin nousevaa pyhiinvaeltajien joukkoa. Vuonna 2003 Vatikaanin ja YK:n valtuuskunnat pitivät Fatimassa vuotuisen uskontojenvälisen kongressin. Kongressissa päätettiin alkaa kehittää pyhätöstä keskusta, missä kaikki maailman uskonnot voivat tulla vierailemaan omien jumaliensa luona. Kongressi pidettiin Paul VI Pastoral Centressä ja sen puheenjohtajana oli Lissaboninkardinaali, patriarkkaJosé da Cruz Policarpo.
Yhteiskunnallinen merkitys
Vuonna 1910 Portugalista tuli verisen vallankumouksen myötä parlamentaarinen tasavalta. Kirkon vaikutusvaltaa kavennettiin. Papiston ja Vatikaanin vastustuksesta huolimatta kirkko ja valtio erotettiin toisistaan. Kirkon omaisuus pakko-otettiin valtiolle ideologisista syistä ja johtava papisto lähti maanpakoon. Katolinen usko ei kuitenkaan hävinnyt laeilla ja asetuksilla. Kirkko onnistui valtaamaan asemiaan takaisin, kun Portugali liittyi ensimmäiseen maailmansotaan vuonna 1916. Hallitus salli kirkon tuen ja palvelut sotaan lähteville. Tilanne oli kuitenkin yhä sekava ja jännittynyt, kun syrjäisestä Fatimasta alkoi saapua outoja uutisia. Fatiman ilmestyksen myötä heikentynyt kirkko pystyi mobilisoimaan maallikot, ja panemaan alulle hengellisen elpymisen.
Fatiman Neitsyen luomassa ilmapiirissä kirkko saattoi käydä vastahyökkäykseen. Kirkolle myönteiset konservatiivit ottivat vallan Portugalissa joulukuussa 1917, ja monia kirkonvastaisia lakeja ja asetuksia peruttiin. Radikaalien paluu valtaan 1918 ei enää muuttanut tilannetta. Katolinen kirkko oli jo onnistunut valtaamaan takaisin paikkansa keskeisenä yhteiskunnallisena vaikuttajana. Sekä kirkon kannattajat että vastustajat olivat yhtä mieltä siitä, että juuri Fatima merkitsi kansakunnan uskon jälleensyntymää.
Sekava yhteiskunnallinen ja poliittinen tilanne jatkui vuoteen 1928, jolloin António de Oliveira Salazar (1889–1970) tuli valtaan ja teki lopun demokratiasta miltei puolen vuosisadan ajaksi. Salazar pyrki kitkemään yhteiskunnasta ne tekijät, joiden uskoi johtaneen maan kaaokseen: poliittiset vapaudet ja demokratian. Ei ollut suinkaan sattumaa, että joukkotapahtumista vain kirkon juhlat kuten Fatiman ilmestyksen palvonta oli sallittu Salazarin diktatuurin alaisessa Portugalissa. Mystisen uskonnollisen palvonnan elpyminen oli kuin taivaan lahja hallinnolle, joka pyrki epäpolitisoimaan yhteiskunnan.kenen mukaan?
Kirkko ja maan hallitus vaalivat yhteistyössä Fatiman kulttia. Salazaria kuvattiin ”messiaaksi”, jonka Fatiman neitsyt oli luvannut tulevan pelastamaan Portugalia. Tämä teki suuren vaikutuksen varsinkin maalaisväestöön. Espanjan sisällissodan myötä Fatiman Neitsyen sanomaa hyödynnettiin kommunismin vastaisessa propagandassa. Myöhemmin, kun yhteiskunta varsinkin kaupungeissa alkoi 1960-luvulla modernisoitua, kirkko pystyi vielä inspiroimaan maaseudun ihmisiä Fatiman muiston avulla. Fatima, jalkapallo ja fado pitivät kansan yhtenäisenä liki puolen vuosisadan ajan, kunnes Salazarin valtakausi loppui vuonna 1974.[9][10]
Skeptinen näkökulma
Skeptikkojen mukaan Marian ilmestyksille ei ole todisteita. On ehdotettu, että Lúcia olisi ollut lapsi, jolla oli vilkas mielikuvitus ja näin vaikutti suggestioaltteille serkkuihinsa.[11]
Joe Nickellin mukaan ihmisten näkemässä ”aurinkoihmeessä” olisi voinut olla kyseessä sivuaurinkoilmiö. Benjamin Radfordin mukaan sivuaurinko ei pysty selittämään ihmisten kuvauksia liikkuvasta auringosta, ja kyseessä olisi sen sijaan ollut auringon tuijottamisen aiheuttama oireilu ja psykologinen ilmiö, jossa ihmettä toivovat ihmiset ovat kuvitelleet näkevänsä jotain. Radfordin mukaan tätä vahvistaa se, että silminnäkijöillä oli erilaisia kuvauksia tapahtuneesta ja jotkut eivät olleet nähneet mitään.[11]
