Yhtiö aloitti toimintansa European Passenger Services -nimisenä vuonna 1990. Liikennöinti alkoi 14. joulukuuta 1994. Yhtiön nimeksi tuli 1.10.1996 Eurostar (U.K.). Vuoden 2010 alusta alkaen yhtiön virallinen nimi on ollut Eurostar International Limited.
[1] Eurostar Internationalin omistajia ovat Ranskan ja Belgian valtiolliset rautatieyhtiöt SNCF (55 %) ja SNCB (5 %) sekä Ison-Britannian valtiovarainministeriö eli Her Majesty’s Treasury, HM Treasury (40 %)[2]. Yhtiön pääkonttori on Lontoossa.
Eurostar International on Kanaalin tunnelin ainoa henkilöliikenneoperaattori. Se kuljetti vuonna 2014 Kanaalin ali 10,4 miljoonaa matkustajaa. Yhtiön liikevaihto oli vuonna 2014 857 milj. puntaa ja liikevoitto 55 milj. puntaa.[3]
Vuonna 2015 matka-aika Lontoosta Pariisin Gare du Nordille oli 2 tuntia 16 minuuttia ja Brysselin Bruxelles-Midi-asemalle 2 tuntia ja 1 minuutti. Juna kulkee myös kerran päivässä suuntaansa Pariisin Disneylandiin, 1.3.2015 alkaen viisi kertaa viikossa Marseilleen ja talvikuukausina kahdesti viikossa Bourg Saint-Mauriceen Alpeilla. Suunnitelmien mukaan liikenne Lontoosta Amsterdamiin alkaa vuonna 2017[4].
Ennen radan avautumista sillä ajettiin junan nopeus- ja matka-aikaennätys 334,7 kilometriä tunnissa ja 2 tuntia 3 minuuttia Pariisista Lontooseen[5]. Brysselin-väli taittui tunnissa ja 43 minuutissa[6].
Kalusto
Ensimmäiset Eurostar-junat ovat muunnoksia TGV-junista (Eurostar e300). Ne ovat 16–20 vaunun mittaisia, ja niitä on käytössä yhteensä 27 kappaletta. Junien huippunopeus normaalikäytössä on 300 km/h.
Marraskuussa 2015 Eurostar International alkoi käyttää toisen sukupolven Eurostar-junia tyyppimerkinnältään Eurostar e320. Junat ovat Siemensin valmistamia Velaro-suurnopeusjunia, joiden huippunopeus on 320 km/h. Junia on tilattu kaikkiaan 17 kappaletta, ja niissä on kussakin tilaa 902 matkustajalle.[4]