Tähän artikkeliin tai osioon ei ole merkitty lähteitä, joten tiedot kannattaa tarkistaa muista tietolähteistä. Voit auttaa Wikipediaa lisäämällä artikkeliin tarkistettavissa olevia lähteitä ja merkitsemällä ne ohjeen mukaan.
Tarkennus: Lähes lähteetön
Errico Malatesta.
Errico Malatesta (14. joulukuuta1853Santa Maria Capua Vetere, Molempain Sisiliain kuningaskunta – 22. heinäkuuta1932Rooma, Italian kuningaskunta[1]) oli italialainen anarkisti ja vallankumouksellinen. Hän oli 1800-luvun lopun ja 1900-luvun alkupuolen merkittävimpiä anarkistisia ajattelijoita ja toimijoita, ja hänet tunnetaan erityisesti vaikutuksestaan anarkokommunismiin. Malatesta oli taitava puhuja ja agitaattori, joka sai helposti runsaasti kannattajia, missä tahansa vaikuttikin. Hän osallistui aktiivisesti erilaisiin kansannousuihin, mielenosoituksiin ja lakkoihin eri puolilla Eurooppaa ja joutui viettämään yli kymmenen vuotta vankeudessa tai pidätettynä.[2]
Malatesta pidätettiin ensimmäisen kerran 14-vuotiaana hänen lähetettyään kirjeen kuningas Viktor Emanuel II:lle. Kirjeessään Malatesta arvosteli voimakkaaseen tyyliin kuningaskunnassa vallitsevaa sosiaalista epäoikeudenmukaisuutta.
Malatesta aloitti 1877 yhdessä kymmenien muiden anarkistien kanssa kahdessa Beneventon maakunnassa sijaitsevassa kylässä pienimuotoisen vallankumouksen. Vallankumoukselliset muun muassa polttivat kylien verokirjat ja julistivat kuningas Viktor Emanuelin hallinnon päättyneeksi. Paikalliset asukkaat suhtautuvat toimintaan myötämielisesti, mutta vallankumous sai kuitenkin nopeasti päätöksen hallituksen joukkojen pidätettyä anarkistit.
Runsaan vuoden pituisen vankeuden jälkeen Malatesta pakeni Italiasta ja päätyi vuonna 1881 muun muassa Egyptin, Sveitsin ja Romanian kautta Lontooseen. Genevessä ollessaan Malatesta ehti tutustua useisiin anarkisteihin, kuten Pjotr Kropotkiniin ja Elisée Reclusiin, jotka myöhemmin osallistuivat hänen ohellaan Lontoossa järjestettyyn anarkistisen internationaalin kongressiin. Vuonna 1882 Malatesta kokosi ryhmän, joka matkusti Egyptiin taistelemaan brittejä vastaan anglo-egyptiläiseksi sodaksi kutsutussa kapinassa.
Malatesta palasi 1883 Italiaan ja julkaisi tunnetuimman pamflettinsa Fra Contadini, jota pidetään anarkokommunismin perusteoksena. Vuoden kuluttua Malatesta pidätettiin vallankumouksellisen toiminnan vuoksi, ja hän joutui lähtemään maanpakoon Argentiinaan. Siellä hän levitti anarkistisia aatteitaan Buenos Airesin italialaisten siirtolaisten keskuudessa.
Malatesta palasi 1889 Eurooppaan ja oleili muun muassa Lontoossa, Espanjassa ja Belgiassa. Espanjassa Malatesta oli mukana Jerezin kaupungissa puhjenneessa anarkistien kansannousussa, ja Belgiassa hän puolestaan osallistui yleistä äänioikeutta vaatineen yleislakon aikaiseen toimintaan. Vuonna 1896 Malatesta osallistui Lontoossa toisen internationaalin kongressin järjestelyihin.
Matkustettuaan seuraavana vuonna salaa Italiaan hänet pidätettiin jälleen Anconassa nousseiden mellakoiden vuoksi. Malatesta karkotettiin Lampedusan saarelle, josta hän pakeni vuonna 1899. Pakonsa jälkeen Malatesta kävi ensimmäistä kertaa Yhdysvalloissa, jossa hän vaikutti New Jerseyn italialais- ja espanjalaistaustaisten anarkistien toiminnassa. Vuonna 1900 Malatesta muutti jälleen Lontooseen ja joutui poliisin tarkkailuun amerikanitalialaisen anarkistin Gaetano Brescin murhattua Monzassa kuningas Umberto I:n. Malatesta teki Lontoossa yhteistyötä saksalaisen anarkosyndikalistin Rudolf Rockerin kanssa, ja miehet osallistuivat muun muassa 1907 Amsterdamissa järjestettyyn anarkistien kongressiin.
Heidät pidätettiin 1909 ja uhattiin karkottaa Britanniasta. Päätös kuitenkin kumottiin Malatestan ja Rockerin kannattajien laajojen mielenosoitusten vuoksi. Malatesta vietti vielä lähes koko 1910-luvun Lontoossa, mutta kävi kuitenkin Italiassa vuosina 1913–1914. Siellä hän organisoi vallankumouksellista toimintaa Anconassa, jossa oli muun muassa laajoja hallituksen ja kirkon vastaisia mielenosoituksia ja lakkoja.
Paluu kotimaahan
Malatesta palasi 1919 viimeisen kerran Italiaan. Hän järjesti 1920 Milanossa alkaneen metallityöläisten lakon ja tehtaiden haltuunoton. Ne kuitenkin epäonnistuvat sosialistisen puolueen ja ammattiliittojen keskusjärjestön kehotettua työläisiä lopettamaan lakkoilun. Tapauksen johdosta Malatesta ja yli 80 muuta anarkistia pidätettiin. Hänet vapautettiin vuonna 1922, pari kuukautta ennen fasistien valtaannousua. Malatesta jatkoi poliittista toimintaansa myös Mussolinin valtakaudella, vaikka se tuli uusien sensuurilakien ja viranomaisten jatkuvan häirinnän vuoksi lähes mahdottomaksi.
Errico Matatesta kuoli vuonna 1932 keuhkokuumeeseen sairasteltuaan sitä ennen vuosien ajan.
Kirjallinen tuotanto
Malatestan kirjallinen tuotanto käsittää kymmeniä pamfletteja ja lehtikirjoituksia, joita julkaistiin muun muassa hänen toimittamissaan La Questione Sociale, L'Associazione ja Pensiero e Volontà -nimisissä lehdissä. Hän avusti myös Pjotr Kropotkinia tämän julkaiseman Le Révolté -lehden tekemisessä. Malatestan pääteoksia ovat pamfletit Fra Contadini ja L'Anarchia.
Elokuvat
Errico Malatestan elämästä on tehty kaksi elokuvaa. Vuonna 1970 valmistui saksalaisen Peter Lilienthalin ohjaama Malatesta, jossa häntä esittää yhdysvaltalaissyntyinen näyttelijä Eddie Constantine.[3] Toinen elokuva on Paolo ja Vittorio Tavianin vuonna 1972 ohjaama San Michele aveva un gallo, joka pohjautuu löyhästi Malatestan elämään.
