Eduard Geyer

Henkilötiedot
Koko nimi	Eduard Geyer
Syntymäaika	7. lokakuuta 1944 (ikä 80)
Syntymäpaikka	Bielitz, Saksa
Pituus	184 cm
Seura
Seura	–
Tehtävä	Päävalmentaja
Seurat
Vuodet	Seura	O (M)
1962–1968 1968–1975	FC Einheit Dresden Dynamo Dresden	113 (13)
Valmennusura
1975–1986 1986–1989 1989–1990 1991–1992 1992–1994 1994–2004 2005–2006 2006–2007 2007–2008	Dynamo Dresden juniorit Dynamo Dresden DDR:n maajoukkue BFC Siófok FC Sachsen Leipzig Energie Cottbus Al-Nasr SC FC Sachsen Leipzig Dynamo Dresden
Seurajoukkueuran tilastot kattavat vain kansalliset sarjat.

Eduard Geyer (s. 7. lokakuuta 1944) on saksalainen jalkapallovalmentaja ja entinen puolustaja. Hän on tehnyt pitkän ja vaihtelevan uran pelaajana ja valmentajana toimien muun muassa viimeisenä DDR:n maajoukkueen päävalmentajana.

Geyer aloitti jalkapallouransa Aufbau Dresden-Mitten juniorijoukkueessa 1950-luvulla. Hän siirtyi 1956 SC Einheit Dresdeniin, jossa aloitti myös uransa aikuisten tasolla 1962. Edellisenä vuonna Geyer oli ollut Einheitin joukkueessa voittamassa DDR:n juniorien cup-mestaruutta. Vuonna 1968 Geyer siirtyi Einheit Dresdenistä kaupungin suurseuraan Dynamo Dresdeniin. Hän edusti Dynamoa seitsemän kauden ajan ja oli voittamassa kahta DDR:n mestaruutta 1971 ja 1973. Geyer lopetti uransa Dynamossa 1975.

• DDR:n mestaruus (2): 1971, 1973
• FDGB-Pokal: 1971

Valmennusuransa insinöörin koulutuksen omannut Geyer aloitti Dynamo Dresdenin juniorivalmentajana 1975. Hän työskenteli seuran organisaatiossa sittemmin myös edustusjoukkueen apuvalmentajana 1979–1983 ja jälleen juniorivalmentajana 1983–1986. Hän johdatti Dynamon DDR:n juniorimestariksi 1985 sekä cupin voittajaksi 1985 ja 1986.

Kesällä 1986 Geyer nousi Dynamon edustusjoukkueen päävalmentajaksi Klaus Sammerin jätettyä tehtävät. Hänen johdollaan Dynamo onnistui vielä murtamaan DDR:n liigan loppuvuosia dominoineen Berliner FC Dynamon ylivallan luotsaamalla seuran mestariksi kaudella 1988–1989. Tämän menestyksen johdosta Geyer nousi heinäkuussa 1989 DDR:n maajoukkuevalmentajaksi. Hän jatkoi edelleen Dynamo Dresdenin peräsimessä jättäen nämä tehtävät huhtikuussa 1990. Maajoukkuevalmentajana Geyer jäi historiaan viimeisenä DDR:n maajoukkueessa. Hänen johdollaan DDR voitti kahdeksan ottelua, pelasi kahdesti tasan ja hävisi vain kaksi ottelua. Tehtävä lakkasi olemasta syyskuussa 1990.

Saksan jälleenyhdistymisen jälkeen Geyer jatkoi valmennusuraansa unkarilaisessa BFC Siófokissa, mutta pesti päättyi potkuihin jo helmikuussa 1992. Tämän jälkeen Geyer palasi Saksaan ja jatkoi uraansa kolmannella sarjatasolla pelanneessa FC Sachsen Leipzigissa, jonka johdatti Oberliga Nordostin voittoon 1993. Seura ei kuitenkaan kyennyt lunastamaan lisenssiä 2. Bundesliigaan. Seuraavan kauden tulokset olivat paljon vaatimattomampia ja Geyer sai potkut huhtikuussa 1994.

Samana kesänä Geyer jatkoi uraansa Energie Cottbusin päävalmentajana. Geyerin johdolla Energie nousi 1997 2. Bundesliigaan ja kolme vuotta myöhemmin 1. Bundesliigaan. Pääsarjavisiitti jäi Cottbusin osalta kolmeen kauteen, joista paras toi sijan 13. Lisäksi seura oli Geyerin johdolla Saksan cupin loppuottelussa 1997. Hän sai kuitenkin jatkaa päävalmentajana putoamisesta huolimatta, mutta kehnon kauden 2003/04 jälkeen meno oli entistä takkuisampaa ja Geyerin pitkä pesti Cottbusissa päättyi potkuihin marraskuussa 2004.^[1]

Cottbus-pestinsä jälkeen Geyer toimi puolisen vuotta Al-Nasrin päävalmentajana Dubaissa. Marraskuussa 2006 hän siirtyi FC Sachsen Leipzigin peräsimeen toistamiseen urallaan.^[2] Pesti päättyi kuitenkin heinäkuussa 2007 seuran taloudellisten vaikeuksien seurauksena. Syyskuussa 2007 hän palasi entiseen seuraansa Dynamo Dresdeniin. Pesti päättyi kuitenkin potkuihin jo kesäkuussa 2008 Geyerin ja seurajohdon riitojen seurauksena.^[3]

• DDR:n mestaruus: 1989
• Saksan cup
  • Hopeaa: 1997
• Oberliga Nordost: 1993
• DDR:n juniorimestaruus (2): 1982, 1985
• DDR:n junioricup (2): 1976, 1985