James 'Dick' Rathmann (6. tammikuuta 1924 Los Angeles, Kalifornia – 1. helmikuuta 2000 Melbourne, Florida[1])[2][3], oli yhdysvaltalainen Indianapolis 500 -kuljettaja ja Jim Rathmannin veli.[2][3][4]
Hän osallistui Indianapolis 500 -kilpailuun 9 kertaa kausilla 1950, 1956 ja 1958–1964, joista 1950-1960 kuuluivat Formula 1 -sarjaan.[2][3][5] Hän saavutti yhteensä yhden paalupaikan ja 2 pistettä, jotka tulivat vuoden 1956 kilpailusta.[2][3][5] Hän starttasi paalupaikalta vuoden 1958 kilpailussa, mutta hänen viereltään startannut Ed Elisian käynnisti ketjureaktion kolmosmutkassa ensimmäisellä kierroksella, johon joutui 15 autoa ja samassa kolarissa Pat O'Connor menehtyi.[2][3][5][6] Rathmannista tuli ensimmäinen paalulta startannut Indy 500 -kuljettaja, joka ei ajanut kierrostakaan paalukisassaan.[2] Samaan ovat pystyneet vain Roberto Guerrero ja Scott Sharp.
Dick ja Jim Rathmann vaihtoivat nimiään vuonna 1946, jotta Dick voisi kilpailla alaikäisenä, ja pian Dick sekä Jim omaksuivat uudet nimensä pitäen ne itsellään.[7][8]
Dick kilpaili NASCAR-sarjassa vuosina 1951–1955 saavuttaen 13 voittoa ja 13 paalupaikkaa ajaen top 10 joukkoon 79 kertaa. Hän oli parhaimmillaan kolmas vuoden 1953 Grand National cupissa. Hän kilpaili myös AAA- ja USAC-sarjoissa ollen parhaimmillaan toinen Daytonassa vuonna 1959.
Rathmann eläköityi kilpa-ajamisesta vuonna 1960 ja siirtyi Floridaan auttamaan veljeään heidän Chevroletia myyvään autoliikkeeseen.[2][8] Hän kuoli vuonna 2000.[2][8] Vuonna 2009 hänet kiinnitettiin West Coast Stock Car Hall of Fameen.[9]
Lähteet
.svg){kind=small}
