Cesvaine (saks.Seßwegen) on kaupunki Itä-LatvianVidzemessä ja samannimisen hallintoalueen keskus. Se sai kaupunginoikeudet vuonna 1991. Vuonna 2020 siellä oli 1 323 asukasta.[1]
Aikoinaan Cesvainen läpi on kulkenut kuusi eri tietä, mistä kaupunki on saanut myös nimensä (saks. sechs Wege, "kuusi tietä"). Rautakaudella alueella oli latvialainen muinaislinnoitus. Vuonna 1209 kaupungin alue liitettiin Riian hiippakuntaan ja sinne rakennettiin arkkipiispan kivilinna, jonka ympärille kaupunki alkoi kehittyä. Vuonna 1556 Cesvaine joutui Liivinmaan ritarikunnan alaisuuteen ja kolme vuotta myöhemmin Puolan hallintaan Liivinmaan sodan seurauksena. Vuonna 1577 Venäjän tsaari Iivana Julma miehitti Cesvainen. Vuoden 1625 jälkeen Cesvaine kuului Ruotsin alaisuuteen. Tuolloin kuningas Kustaa II Aadolf lahjoitti linnan ja kaupungin kreivi Brahelle.[2][3]
Cesvainen linnaCesvainen evankelis-luterilainen kirkko
Vuodesta 1815 eteenpäin Cesvainen kartano kuului Wulf-suvun omistukseen. Ensimmäisen maailmansodan aikana kaupunki raunioitui, koska etulinja kulki sen halki. Vuosien 1941–1949 välillä 129 perhettä karkotettiin. Toisen maailmansodan jälkeen Cesvainesta kehittyi pikkukaupunki, jossa oli mm. meijeri (myöhemmin voi- ja juustotehdas), kirjasto ja sisäoppilaitos. Cesvaine sai kaupunginoikeudet vuonna 1991.[2][3]
Cesvainen linnan katto tuhoutui tulipalossa vuonna 2002. Vuoden 2010 loppuun mennessä siitä oli kunnostettu vasen ja oikea siipi sekä tornin puoleinen osa. Sisätiloissa osa lattiasta, suuret portaat ja niiden yläpuolella olevat holvit on kunnostettu.[3]
.jpg)
