Özdemir syntyi turkkilaiselle äidille ja adygelaiselle isälle Länsi-Saksassa vuonna 1965. Hän liittyi Saksan vihreisiin vuonna 1981 ja sai Saksan liittotasavallan kansalaisuuden vuonna 1984. Vuonna 1994 hän valmistui Reutlingenin evankelisesta ammattikorkeakoulusta pääaineenaan sosiaalipedagogiikka.
Özdemir on ollut vihreiden jäsen vuodesta 1981. Hän aloitti uransa Ludwigsburgin alueen vihreissä ennen siirtymistä Baden-Württembergin osavaltion vihreiden johtokuntaan. Siellä hän ehti toimia viisi vuotta ennen kuin hän päätti aloittaa kampanjansa Saksan liittopäivävaaleja varten.
Vuosien 1994 ja 2002 välillä hän oli edustajana Saksan liittopäivillä, ja vuosien 1998 ja 2002 välillä hän ajoi Saksan kansalaisuuslakien uudistamista vihreiden ja vasemmistolaisten edustajien kanssa.[3][4]
Özdemiriä on pidetty laajasti pioneerina vähemmistöjen oikeuksia ajavien ryhmien keskuudessa. Ennen Armenian Kansanmurhan virallista tunnustamista, Özdir tuki kansamurhan virallista tunnustamista vaativia tahoja. Özdemir tukee myös kurdeja, ja hän on useasti kritisoinut Turkkia ja turkkilaisia poliitikkoja näiden kurdivastaisesta politiikasta.[5] Vuonna 1999 kurdiyhteisöt ja turkkilaisyhteisöt joutuivat poliittiseen konfiktiin turkkilaisyhteisöjen vaatiessa Saksan hallinnolta oikeutta opiskella omalla äidinkielellä, mutta vastustaessa samalla saman oikeuden suomsita kurdeille ja muille Itä-Turkin alkuperäiskansoille. Özdemir oli kritisoinut aikaisemminkin turkkilaisyhteisöjä sanomalla: ”Meillä [turkkilaisilla] on jalat täällä Saksassa, mutta pää [mentaliteetti] Turkissa”.[6]
Özdemir on ollut myös pitkään Yhdysvaltojen juutalaiskomitean Berliinin toimiston neuvottelukunnan jäsen ja neuvoja.
↑Eva Ostergaard-Nielsen: Transnational Politics: The Case of Turks and Kurds in Germany. Routledge, 2.9.2003. ISBN 978-1-134-50222-6Teoksen verkkoversio (viitattu 12.12.2021). (englanniksi)
