Bosco Ntaganda on Ruandassa syntynyt sotarikoksista tuomittu entinen kongolaiskenraali. Kansainvälinen rikostuomioistuin syytti Ntagandaa lapsisotilaiden värväämisestä, murhista, etnisistä puhdistuksista ja raiskauksista Kongon demokraattisen tasavallan sisällissodassa 2000-luvun alussa. Ntaganda antautui Yhdysvaltain suurlähetystölle Ruandan pääkaupungissa Kigalissa 18. maaliskuuta 2013.[1] Ntaganda kuljetettiin Alankomaihin Haagin kansainvälisessä rikostuomioistuimessa alkavaa oikeudenkäyntiä varten ja hänen ensimmäinen kuuleminen oikeudessa oli 26. maaliskuuta 2013.[2] Vuonna 2019 Ntaganda rikoksista ihmisyyttä vastaan 30 vuodeksi vankeuteen.
Elämäkerta
Ntaganda syntyi vuonna 1973 pienessä Kiningin kaupungissa Ruandassa Virungavuorten juurilla. Teini-ikäisenä hän joutui pakenemaan Ngunguun Kongoon tutsien vastaisten hyökkäysten takia. Ntaganda kävi koulua Kongossa, mutta ei koskaan valmistunut. Vuonna 1990 eli 17-vuotiaana hän liittyi Ruandan isänmaalliseen rintamaan (Front Patriotique Rwandais, FPR) Etelä-Ugandassa. Ruandan isänmaallisen rintaman silloinen johtaja Paul Kagame on nykyisin Ruandan presidentti ja Ntaganda taisteli tämän alaisuudessa Ruandan kansanmurhan lopettamiseksi. Ruandan levottomuudet levisivät Kongon puolelle ja Ntaganda osallistui sittemmin taisteluihin niin kapinallisliikkeiden, kuin Ruandan ja Kongon armeijoiden palveluksessa.[3]
Vuonna 2002 hän liittyi Kongon Iturin maakunnassa Thomas Lubangan johtamaan Union des Patriotes Congolais-kapinallisliikkeeseen ja myöhemmin Laurent Nkunda johtamaan Congrès national pour la défense du peuple -liikkeeseen. Ruandan tuella hän kaappasi liikkeen vallan Nkundalta. Vuonna 2006 Kansainvälinen rikostuomioistuin syytti Ntagandaa lapsisotilaiden värväämisestä ja vuonna 2009 hänet etsintäkuulutettiin sotarikoksista, mutta tämä ei estänyt häntä liittymästä Kongon valtiolliseen armeijaan ja saavuttamasta kenraalin arvoa. Sittemmin hän toimi Goman kaupungista käsin johtaen arviolta 50 000 sotilaan joukkoa saaden rahaa kaivoksilta Pohjois- ja Etelä-Kivussa kerätyistä veroista, sekä laittomilla tarkastuspisteillä. Yhdistyneiden kansakuntien asiantuntijaryhmä arvioi vuonna 2011 Ntagandan tehneet pelkästään yhdellä hänen hallitsemallaan raja-asemalla viikoittain 15 000 dollaria.[3]
Kapinallisjohtajan urallaan Ntagandan on sanottu syyllistyneen useisiin sotarikoksiin. Hänen johtamiensa joukkojen on väitetty tappaneen 800 henkilöä Mongbwaluussa Iturin maakunnassa vuonna 2002 näiden etnisen taustan takia. Marraskuussa 2008 kansainväliset journalistit kuvasivat Ntagandan johtamassa joukkoja Kiwanjassa, jossa surmattiin yhden päivän aikana 150 henkilöä. Huhtikuussa 2012 Ntaganda loikkasi Kongon armeijasta 600-sotilaan kanssa ja samassa kuussa maan presidentti Joseph Kabila antoi hänestä lopulta pidätysmääräyksen mainiten kuitenkin, ettei häntä luovutettaisi Kansainväliselle rikostuomioistuimelle. Myöhemmin samana vuonna hän johti maaliskuun 23. päivän liikkeen kapinallisia näiden vallatessa Goman kaupungin. Taistelut johtivat 800 000:n ihmisen pakolaisuuteen ja kapinalliset suostuivat sittemmin vetäytymään kaupungista. Myöhemmin Ntaganda hävisi epäselvissä olosuhteissa liikkeen sisäisessä taistelussa Sultani Makengalle ja ilmeisesti henkensä puolesta peläten hän ilmoittautui vuonna 2013 Yhdysvaltojen suurlähetystöön Ruandan pääkaupunki Kigalissa, josta hänet siirrettiin Kansainvälisen rikostuomioistuimen haltuun Haagiin Alankomaihin.[3]
Haagin kansainvälinen rikostuomioistuin tuomitsi Bosco Ntagandan vuonna 2019 sotarikoksista ja rikoksista ihmisyyttä vastaan 30 vuodeksi vankeuteen.[4]
Maaliskuussa 2021 Kansainvälinen rikostuomioistuin (ICC) vahvisti Bosco Ntagandan uhrien korvausten määräksi 30 miljoonaa dollaria (25 miljoonaa euroa).lähde?
Lähteet
|
|---|
| Kansainväliset | |
|---|
| Kansalliset | |
|---|
