PROFILPELAJAR.COM

Johan August Malmström (14. lokakuuta 1829 Västra Ny, Itä-Götanmaa – 18. lokakuuta 1901 Tukholma)^[1] oli ruotsalainen taidemaalari, kuvittaja ja professori. Hänet tunnetaan lapsia esittävistä sekä skandinaaviseen mytologiaan liittyvistä maalauksistaan.

Elämä ja ura

Malmströmin isä oli maalaispuuseppä, koristeveistäjä ja torppari, joka opetti pojalleen puun veistämisen taidon. Vietettyään nuoruutensa perheensä torpan Nubbekullenin maatöissä ja isänsä apulaisena Malmström opiskeli Tukholman kuninkaallisessa taideakatemiassa vuosina 1849–1856. Hän jatkoi taideopintojaan vuosina 1856–1863 Düsseldorfissa ja Pariisissa sekä teki vuosina 1859–1860 ja 1863 matkoja Italiaan. Malmström sai vuonna 1857 taideakatemian kultamitalin Düsseldorfissa maalaamastaan teoksesta Kuningas Heimer ja Aslög sekä samalla Ruotsin valtion matkastipendin, jonka avulla hän matkusti ensi kerran Pariisiin. Pariisissa hän oli Thomas Couturen oppilaana ja otti tämän tekniikasta ja värien käytöstä vaikutteita omaan tyyliinsä. Palattuaan Düsseldorfiin hän työskenteli jonkin aikaa yhdessä norjalaisen Hans Guden kanssa.^[1]^[2]

Malmström palasi tammikuussa 1864 Tukholmaan, jossa hänet valittiin taideakatemian jäseneksi. Hän oli taideakatemian piirustuksen professorina vuosina 1867–1894 ja johtajana vuosina 1887–1893. Hän kuului Ruotsin muinaismuistoyhdistyksen (Svenska fornminnesföreningen) johtokuntaan sen perustamisesta vuonna 1869 lähtien.^[1]^[2]

Taide

Malmströmin tunnetuimmaksi työksi sanottu *Grindslanten* (”Veräjälantti”), 1885.

Malmströmin tuotantoon kuuluu muun muassa maisemamaalauksia, laatukuvia ja muotokuvia. Monissa hänen maalauksistaan ovat aiheena lapset, kuten hänen tunnetuimmassa työssään Grindslanten (1885).^[3] Sen sanotaan olevan Ruotsin kaikkien aikojen kopioiduin maalaus. Alkuperäinen teos myytiin vuonna 1984 Bukowskis-taidehuutokaupassa runsaan miljoonan kruunun hinnalla.^[1] Vuonna 1991 toinen keräilijä maksoi siitä 16 miljoonaa kruunua.^[4]

Malmström teki myös historiamaalauksia, joiden aiheet liittyvät useimmiten skandinaaviseen mytologiaan.^[3] Hän työsti Pariisissa pari vuotta Bråvallan taistelua esittävää maalausta Bråvallaslaget, mutta hylkäsi sen vuonna 1862 tyytymättömänä, koska hänen mielestään se ei kuvannut onnistuneesti ”pohjoista luonnetta”. Hänen kuoltuaan teos asetettiin kuitenkin esille Tukholman Konstnärhusetiin ja nykyään se on esillä Tukholman kaupungintalossa. Samasta aiheesta tekemänsä toisen maalauksen Malmström testamenttasi Nordiska museetille.^[1]^[2] Se on nykyään näytteillä Itä-Götanmaan museossa Linköpingissä.^[1]

Malmström kuvitti muun muassa Esaias Tegnérin runoteoksen Fritjofin taru (1869, 1888), Peter August Gödecken teoksen Ragnar Lodbrokista (1880) sekä J. L. Runebergin runoteoksen Vänrikki Stoolin tarinat (1883) ja runon ”Hauta Perhossa” (1895).^[1]^[2] Suomessa Malmströmin tekemää Vänrikki Stoolin tarinoiden kuvitusta ei kuitenkaan otettu innostuneesti vastaan.^[1] Malmström kuvitti myös Zachris Topeliuksen ja Peter Christen Asbjørnsenin satuja.^[2] Ennen kuolemaansa hän ehti saada valmiiksi kuvituksen islantilaiseen Njálin saagaan, mutta sitä ei julkaistu.^[1]^[2]

Malmström pyrki luomaan taidekäsityön alalla muinaisskandinaavisiin vaikutteisiin perustuvan ”gööttiläisen tyylin”. Hän suunnitteli sen mukaisia astiastoja Gustavsbergin posliinitehtaalle sekä huonekaluja yksityiskoteihin.^[1]

Lähteet

↑ ^a ^b ^c ^d ^e ^f ^g ^h ⁱ ^j Bo Lindwall: J August Malmström (ruotsiksi) Svenskt Biografiskt Lexikon (1985–1987). Ruotsin valtionarkisto. Viitattu 2.10.2021.
↑ ^a ^b ^c ^d ^e ^f Nordisk familjebok (1912), s. 664–665 (ruotsiksi) Runeberg.org. Viitattu 2.10.2021.
↑ ^a ^b August Malmström (ruotsiksi) Nationalencyklopedin. Viitattu 2.10.2021.
↑ Hugo Lindkvist: ”Grindslanten” hänger på museum – har MFF fått originalet? (ruotsiksi) SVT 15.11.2016. Viitattu 2.10.2021.