Artjärvi Artsjö
Entinen kunta – nykyiset kunnat: Orimattila
vaakuna	sijainti
Sijainti	60°44.8′N, 026°03.2′E
Maakunta	Päijät-Hämeen maakunta
Seutukunta	Lahden seutukunta
Kuntanumero	015
Hallinnollinen keskus	Artjärven kirkonkylä
Perustettu	1865 erottamalla Lapinjärvestä
Liitetty	2011
– liitoskunnat	Orimattila Artjärvi
– syntynyt kunta	Orimattila
Pinta-ala	197,33 km² [1] (1.1.2010)
– maa	177,01 km²
– sisävesi	20,32 km²
Väkiluku	1 407  [2] (31.12.2010)
– väestötiheys	7,95 as./km² (31.12.2010)
Infobox OK

Artjärvi (ruots. Artsjö) on Orimattilan kaupunkiin kuuluva pitäjä Päijät-Hämeen maakunnassa. Artjärven kunta oli perustettu vuonna 1866, ja se oli itsenäinen vuoden 2010 loppuun asti. Artjärven keskus ja ainoa taajama on Artjärven kirkonkylä, jonka taajama-alueella asui yhteensä 424 ihmistä vuonna 2018.^[3] Ennen kuntaliitosta Orimattilaan Artjärven naapurikuntia olivat Iitti, Lapinjärvi, Myrskylä ja Orimattila.

Suurimmaksi osaksi Artjärvellä sijaitsee Pyhäjärvi, joka on keskisyvyydellä mitattuna Suomen toiseksi syvin järvi^[4].

Tämä artikkeli tai osio on keskeneräinen. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla sivua. Lisää tietoa saattaa olla keskustelusivulla. Merkinnän syy: Tähän olisi hyvä tiivistää kunnallis- ja taloushistorian ydinkohtia lähteistäen

Pääartikkeli: Artjärven historia

Varhaisimmat ihmisasutuksen merkit Artjärven seudulta ovat kivikaudelta. Vakinainen asutus on alueelle muodostunut 1200- ja 1300- luvuilla. Väestöä saapui etenkin Hämeestä, mutta myös Kymijoen itäpuolelta Karjalasta. Keskiajalla Artjärvi kuului hallinnollisesti Hämeeseen. Vuonna 1557 Artjärven neljännekseksi kutsuttu pitäjä erotettiin Hämeen Hollolan emopitäjästä ja liitettiin Porvoon linnalääniin Pernajan pitäjään. Muutosten taustalla olivat kirkolliset yhteydet. Hattujen sodan jälkeen Turun rauhassa Artjärvi siirtyi Kymenkartanon lääniin ja 1831 Uudenmaan lääniin. ^[5]

Artjärven seutu kuului Pernajan seurakuntaan ja vuosina 1575-1865 Pernajasta eronneeseen Lapinjärven seurakuntaan. Ensimmäinen kirkko rakennettiin vuonna 1635 (tai 1636).^[5] Aluksi Lapinjärven pappi kävi saarnaamassa, mutta vuonna 1667 Aksel Majanderista tuli seurakunnan ensimmäinen oma kappalainen.

Nyttemmin Artjärvellä toimii evankelisluterilainen Artjärven kappeliseurakunta^[6], joka ollut kuntaliitoksesta lähtien osa Orimattilan seurakuntaa.^[7]

Artjärvellä on 5 maarekisterikylää (tieto vuodelta 1967):^[8]

Artjärven entisen kunnan alueen suurin työnantaja on Ruskovilla Oy. Artjärven työpaikat jakautuivat alkutuotantoon (36,6 %), jalostukseen (20,8 %) ja palveluihin (39,9 %). Muita työpaikkoja oli 3,1 %.^[10]

Tähän artikkeliin tai osioon ei ole merkitty lähteitä, joten tiedot kannattaa tarkistaa muista tietolähteistä. Voit auttaa Wikipediaa lisäämällä artikkeliin tarkistettavissa olevia lähteitä ja merkitsemällä ne ohjeen mukaan.

• Sibelius-muistomerkki
• J. Alfred Tannerin muistomerkki
• Artjärven kotiseutumuseo ^[11]
• Päälliköntalo, Artjärven reservikomppanian päällikön entinen virkatalo. Alueella on myös veteraanimuistomerkki ja sen vieressä museotykki, Canon de 155 C Mle 1915 St. Chamond
• Viljamakasiini
• Artjärven kirkko
• Struven ketjun mittauspiste Willikkala, joka sijaitsee Paskakettu-nimisellä mäellä (60°48′33″N, 025°56′41″E)

Artjärvellä on Ursan Tähtikallion havaintokeskus, jossa on päärakennus, kolme tähtitornia ja ohjausrakennus. Keskuksen tarkoituksena on palvella Ursan jäsenistöä, toimia kouluopetuksen ja aikuiskasvatuksen tukena ja luoda puitteet harrastustoimintaan. Kunta on tehnyt Ursan kanssa yhteistyösopimuksen. Samassa paikassa on myös Viestikallion alue, jossa on monenlaisia radiolaitteita.

• 
  Artjärven kirkko.
• 
  Näkymä paikalliselle Pyhäjärvelle.
• 
  Vuorenmäen koulu.
• 
  Tähtikallion havaintokeskuksen tähtitorni.

• Daniel Edvard Duncker (1835–1894), talonpoikaissäädyn valtiopäivämies^[12]
• Leena Pylkkänen (s. 1956), urheilija
• J. Alfred Tanner (1884–1927), rakennusmestari ja musiikkimies
• Valtteri Virmajoki (1901–1961), näyttelijä.

Artjärven alueella puhutun kielen perustana on kaakkoishämäläinen murre, joka kuuluu hämäläismurteisiin. Artjärven murre kuuluu kaakkoishämäläisen murteen Iitin ryhmään.^[13]

Artjärven pitäjäruoiksi nimettiin 1980-luvulla hernesmutti ja uunikala sekä piimän ja talkkunan sekoitus latku.^[14]

• Artjärven kunnanvaltuusto
• Artjärven neljänneskunta

• Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Artjärvi Wikimedia Commonsissa

• Artjärven kunnan kotisivut (Arkistoitu – Internet Archive)
• Tietoja seurakunnista Suomen Sukututkimusseuran sivustolla (Arkistoitu – Internet Archive)