Artemis Leukofryenen temppeli

Artemis Leukofryenen
temppeli
Artemis Leukofryenen temppelin rauniot.
Artemis Leukofryenen temppelin rauniot.
Sijainti Magnesian arkeologinen alue, Tekin, Germencik, Aydın, Turkki
Koordinaatit 37°51′12″N, 27°31′38″E
Rakennustyyppi kreikkalainen temppeli
Valmistumisvuosi n. 221–130 eaa.
Suunnittelija Hermogenes
Tyylisuunta joonialainen
Lisää rakennusartikkeleitaArkkitehtuurin teemasivulla

Artemis Leukofryenen temppeli oli antiikin aikainen Artemis Leukofryenelle omistettu kreikkalainen temppeli Magnesian kaupungissa Vähässä-Aasiassa, nykyisessä Turkissa. Se oli kaupungin tärkein kulttipaikka.[1][2]

Historia

Artemis Leukofryenen temppeli rakennettiin hellenistisellä kaudella. Tutkijat ovat kuitenkin erimielisiä tarkasta ajoituksesta; eri ajoitukset asettuvat välille 221–130 eaa. Se korvasi kuitenkin varhaisemman arkaaiselta kaudelta peräisin olleen edeltäjän, joka oli paikalla klassisen kauden alussa Themistokleen aikana. Hellenistisen temppelin arkkitehti oli Vitruviuksen mukaan Hermogenes Prieneläinen.[1][2][3] Sitä kehuttiin kauniiksi ja harmoniseksi.[4]

Artemis Leukofryenen temppelin päätykolmiota.
Reliefin katkelma temppelin alttarista. Pergamon-museo.

Temppelin Artemiin epiteetti Leukofryene (”Valkoiset kulmakarvat”) oli peräisin Magnesian paikalla aikaisemmin sijainneesta kaupungista nimeltä Leukofrys. Sen nimi puolestaan liittyi kreikkalaisessa mytologiassa Leukofryene-neitoon, joka petti kotipaikkansa magnesialaisille kreikkalaisille siirtokuntalaisille näiden saapuessa asuttamaan alueen. Leukofryenen uskottiin olleen haudattu temppelin paikalle.[5]

Temppelin kultti liittyi kaupungissa vietettyihin, Artemiille omistettuihin Leukofryena-juhliin.[1][2][6]

Rakennus

Temppeli sijaitsi tasamaalla Magnesian agoran eli torin itäpuolella, ja sen rauniot ovat lähellä nykyistä valtatietä. Rakennus edusti joonialaista tyyliä ja oli pseudodipteraalitemppeli. Se oli rakennettu korkealle yhdeksänportaiselle korokkeelle, jonka koko oli noin 41 × 67,5 metriä. Temppelin peristasiksessa oli pitkillä sivuilla 15 pylvästä ja lyhyillä sivuilla kahdeksan pylvästä.[1][2]

Sisällä temppelissä oli tavanomaiset pronaos, naos eli cella ja opisthodomos. Pronaos oli poikkeuksellisen syvä ja samankokoinen naoksen kanssa. Myös opisthodomos oli poikkeuksellisen syvä. Temppelin sisäosissa oli poikkeuksellisen paljon pylväitä: pronaoksessa oli kaksi pylvästä etupuolella (distylos in antis) ja kaksi sisällä. Naoksen sisällä oli kuusi pylvästä, ja opisthodomoksen etupuolella kaksi pylvästä.[1][2]

Temppeli oli rakennettu itäkoillis-länsilounassuuntaisesti. Sen pääsisäänkäynti ja alttari olivat poikkeuksellisesti sen länsipuolella, samoin kuin muun muassa Efesoksen Artemiin temppelissä. Länsipäässä ollut pääsisäänkäynti osoitti Thoraks-vuorelle päin. Temppeliä ympäröi laaja pylväiköin reunustettu temenos-alue, joka korosti temppelin suuntausta, ja poikkesi kaupungin ruutuasemakaavan suuntauksesta, jossa pääkadut kulkivat itä-länsisuunnassa. Roomalaisella kaudella rakennettiin pyhäkköalueen ja sen länsipuolella olleen agoran yhdistänyt propylon-monumentaaliportti.[6]

Temppelin amatsonomakhiaa esittäneen friisin 43 paneelia ovat nykyisin Louvressa Pariisissa sekä Istanbulissa. Temppelin akroterion-koristeita sekä pronaoksen ja opisthodomoksen friisejä on Pergamon-museossa Berliinissä. Vuonna 2018 temppelin kaivauksissa löydettiin kuusi patsasta.[2][5]

Varhaisempi arkaaisen kauden temppeli oli oletettavasti heksastyyli ja edusti myös joonialaista tyyliä. Se oli tehty paikallisesta kalkkikivestä.[6]

Lähteet

  1. ↑ a b c d e Stillwell, Richard & MacDonald, William L. & McAllister, Marian Holland (toim.): ”MAGNESIA AD MAEANDRUM Turkey”, The Princeton Encyclopedia of Classical Sites. Princeton, N. J.: Princeton University Press, 1976. Teoksen verkkoversio. (englanniksi)
  2. ↑ a b c d e f Webb, Pamela A.: Hellenistic Architectural Sculpture: Figural Motifs in Western Anatolia and the Aegean Islands, s. 89. (Hellenistic architectural sculpture, nide 1. Wisconsin studies in classics, ISSN 2472-7474) University of Wisconsin Press, 1996. ISBN 0299149803 Teoksen verkkoversio.
  3. ↑ Vitruvius: De architectura 7.
  4. ↑ Smith, William: ”Magnesia (1)”, Dictionary of Greek and Roman Geography. Boston: Little, Brown and Company, 1854. Teoksen verkkoversio. (englanniksi)
  5. ↑ a b Magnesia on the Meander Turkish Archaeological News. Viitattu 4.11.2019.
  6. ↑ a b c Magnesia Through Time Procedural Magnesia. Viitattu 4.11.2019.

Aiheesta muualla