Arokotka

Arokotka
Uhanalaisuusluokitus

Erittäin uhanalainen [1]

Erittäin uhanalainen

Tieteellinen luokittelu
Domeeni: Eukaryootit Eucarya
Kunta: Eläinkunta Animalia
Pääjakso: Selkäjänteiset Chordata
Alajakso: Selkärankaiset Vertebrata
Luokka: Linnut Aves
Lahko: Päiväpetolinnut Accipitriformes
Heimo: Haukat Accipitridae
Alaheimo: Aquilinae
Suku: Aquila
Laji: nipalensis
Kaksiosainen nimi

Aquila nipalensis
Hodgson, 1833

Vaaleanvihreä - pesimisalue, Sininen - talvehtimisalue, Tummanvihreä - esiintyy ympäri vuoden
Vaaleanvihreä - pesimisalue, Sininen - talvehtimisalue, Tummanvihreä - esiintyy ympäri vuoden
Alalajit
  • A. n. nipalensis
  • A. n. orientalis
Katso myös

  Arokotka Wikispeciesissä
  Arokotka Commonsissa

Arokotkan munia.

Arokotka (Aquila nipalensis) on suurikokoinen päiväpetolintu; Suomessa suurharvinaisuus.

Koko ja ulkonäkö

Pituus 62–74 cm, siipien kärkiväli 165–190 cm

Muistuttaa pikkukiljukotkaa ja kiljukotkaa, savannikotkaa ja muitakin kotkalajeja ja on erittäin vaikea erottaa näistä. Suuri, rotiskomainen leveäsiipinen ja lyhytpyrstöinen petolintu. Nuorilla siiven alapeitinhöyhenillä vaalea vyö, muuten väritys vaihtelee. Vanhat linnut tumman harmaanruskeita, joskus lähes mustia. Siipisulilla karkeata poikkijuovitusta.

Levinneisyys

Arokotka on muuttolintu. Se pesii Venäjän Kalmukiasta, Kazakstaniin, Kirgisiaan, Kiinaan ja Mongoliaan ulottuvalla alueella. Vuonna 2015 Turkista löydettiin myös pesimäalue, mutta sen suuruus ei ole tiedossa. Aiemmin laji pesi myös Moldovassa, Romaniassa ja Ukrainassa.[1] Pesimättömät linnut haahuilevat pohjoiseen pesimäalueista, näitä harhautuu säännöllisesti Länsi- ja Pohjois-Eurooppaan. Suomessa arokotka on lähes jokavuotinen suurharvinaisuus pääasiassa kesäisin.

Venäjän Euroopan puoleiselta osalta, Kazakstanin länsiosista ja Turkista linnut muuttavat talveksi Lähi-itään, Arabiaan ja Afrikan itäisiin ja eteläosiin osiin. Itäisimmät kannat puolestaan muuttavat talveksi eteläiseen ja kaakkoiseen Aasiaan.[1]

Lisääntyminen

Arokotka pyöräyttää 1–3 munaa puussa olevaan pesään.

Ravinto

Arokotka syö pesimäalueillansa pääosin pieniä nisäkkäitä. Siiselit ovat paikallisesti suurinta herkkua. Itä-Afrikassa laji syö jyrsijöitä, mutta Etelä-Afrikassa termiittejä ja miljoonakutojia.[1]

Lähteet

  1. ↑ a b c d BirdLife International: Aquila nipalensis IUCN Red List of Threatened Species. Version 2021-1. 2020. International Union for Conservation of Nature, IUCN, Iucnredlist.org. Viitattu 4.4.2021. (englanniksi)

Aiheesta muualla

Tämä lintuihin liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.