Aldur Eriksson

Aldur Eriksson 1960-luvun keskivaiheilla.

Aldur Wictor Eriksson (7. tammikuuta 1927 Geta – 3. huhtikuuta 2015[1] Espoo) oli suomenruotsalainen lääkäri, perinnöllisyystieteilijä ja professori.[2]

Eriksson valmistui lääketieteen lisensiaatiksi Helsingin yliopistosta vuonna 1956 ja väitteli siellä tohtoriksi 1973. Hän työskenteli tutkijana Suomen Akatemiassa 1964–1972 ja sen jälkeen hoiti perinnöllisyystieteen professuuria Amsterdamin Vapaassa yliopistossa (Vrije Universiteit) 1973–1994. Jäätyään eläkkeelle hän jatkoi tutkimustyötä Folkhälsanin perinnöllisyystieteen laitoksessa 1996–2006.[2]

Laajassa tieteellisessä tuotannossaan, joka käsittää yli 600 vertaisarvioitua julkaisua,[3] Eriksson on käsitellyt muun muassa eristyneiden yhteisöjen populaatiogenetiikkaa, perinnöllisiä silmäsairauksia ja kaksosraskauksia.[4] Forsius–Erikssonin oireyhtymä – harvinainen, perinnöllinen silmäsairaus – on nimetty Henrik Forsiuksen ja Aldur Erikssonin mukaan.

Eriksson sai urallaan useita huomionosoituksia, joista mainittakoon Finska Läkaresällskapetin kunniapalkinto 1960, Gregor Mendel -mitali 1986 sekä K. K. K. Lundgaardin mitali ja kunniapalkinto 1991 ja 1998 Acta Ophthalmologican parhaasta artikkelista.[2] Hänet kutsuttiin Suomen Tiedeseuran ulkomaalaiseksi jäseneksi vuonna 1989.[5]

Lähteet

  1. ↑ Fellman, Johan – Parisi, Paolo: Aldur W. Eriksson 7.1.1927–3.4.2015. Twin Research and Human Genetics, 2015, 18. vsk, nro 5, s. 619–620. Artikkelin verkkoversio.
  2. ↑ a b c Suomen lääkärit – Finlands läkare 2012, s. 120. Helsinki 2012.
  3. ↑ Forsius, Henrik – Fellman, Johan – Frants, Rune: In memoriam: Aldur Eriksson. Finska Läkaresällskapets Handlingar, 2015, 175. vsk, nro 2, s. 116–117. Artikkelin verkkoversio. (Arkistoitu – Internet Archive)
  4. ↑ Örjans, Jerker (toim.): Vem är vem på Åland, s. 43. Mariehamn: J. Örjans, 1999. ISBN 952-91-1495-8
  5. ↑ Årsbok – Vuosikirja LXVII 1989-1990, s. 53. Helsinki: Suomen Tiedeseura, 1990.

Aiheesta muualla