Akustiikan laboratorio

Aalto-yliopiston akustiikan laboratorio.

Aalto-yliopiston akustiikan laboratorio (engl. Aalto Acoustics Lab) on Otaniemessä Espoossa sijaitseva äänitekniikan tutkimuskeskus, joka kuuluu Aalto-yliopiston sähkötekniikan korkeakouluun [1]. Akustiikan laboratoriossa tutkitaan mm. tilaäänen tallentamista ja toistoa, konserttisalien akustiikkaa, huoneakustiikan mallintamista, kuulokkeiden ja kaiuttimien signaalinkäsittelyä, musiikkiteknologiaa ja virtuaalitodellisuuden äänitekniikkaa [1].

Akustiikan laboratorio on monitieteinen yksikkö, jossa työskentelee yhteistyössä kolmen Aallon korkeakoulun tutkijoita ja opettajia: perustieteiden korkeakoulu, sähkötekniikan korkeakoulu sekä taiteiden ja suunnittelun korkeakoulu [1]. Pääosa henkilökunnasta työskentelee signaalinkäsittelyn ja akustiikan laitoksella. Laboratorion professorit opettavat mm. englanninkielisessä akustiikan ja äänitekniikan maisteriohjelmassa (engl. Acoustics and Audio Technology) [2].

Laboratoriossa on neljä vakituista työntekijää: kolme professoria ja yksi laboratorioinsinööri. Joka vuosi parikymmentä uutta opiskelijaa aloittaa maisteriopinnot. Väitöskirjaa tekeviä jatko-opiskelijoita on kerrallaan parikymmentä.[3]

Akustiikan laboratorion erikoistilat sisältävät ison kaiuttoman huoneen, kaksi pienempää kaiutonta huonetta, vaihtuvan akustiikan tilan, kuunteluhuoneen ja äänieristettyjä kuuntelukoppeja [4]. Iso kaiuton huone on paitsi kaikumaton myös erittäin hiljainen, sillä siellä taustamelun äänenpainetaso on alle 0 dB [5]. Sen arvioidaan olevan Suomen hiljaisin huone [6][7].

Keinopää akustiikan laboratorion isossa kaiuttomassa huoneessa.

Historia

Akustiikan laboratorion nykymuotoinen toiminta alkoi Teknillisen korkeakoulussa (TKK) vuonna 1980, kun Matti Karjalainen aloitti akustiikan apulaisprofessorina [8]. Laboratorio oli osa TKK:n puhelintekniikan laboratoriota vuoteen 1986 asti, jolloin se itsenäistyi Karjalaisen saadessa nimityksen ensimmäiseksi akustiikan professoriksi [8]. Vuonna 2008 laboratorio yhdistettiin kahden muun TKK:n laboratorion kanssa signaalinkäsittelyn ja akustiikan laitokseen [8].

Käytännössä akustiikan opetus oli alkanut TKK:ssa Helsingissä jo 1950-luvulla, jolloin järjestettiin ensimmäisiä luentokursseja [8]. TKK:n siirtyessä Helsingin keskustasta Otaniemeen Espooseen akustiikan laboratoriolle rakennettiin erikoistilat: kolme kaiutonta huonetta ja kaiuntahuoneen sisältävä laboratoriokompleksi valmistui nykyiselle paikalleen vuonna 1969 [8]. Jarmo Toivanen työskenteli akustiikan laboratoriossa 1970-luvulla ja opetti akustiikan kursseja sekä kirjoitti suomenkielisen oppikirjan ”Teknillinen akustiikka” [9].

Vuonna 1999 valmistui kuunteluhuone, joka on äänieristetty, akustiikaltaan pohjoisamerikkalaista olohuonetta vastaava tila, joka on tarkoitettu kuuntelukokeisiin ja monikanavaäänentoiston esittelyyn [10]. Akustiikan laboratorion kaiuttomien huoneiden ääntä absorboivat kiilat on vaihdettu vuosina 2005 ja 2019 [4]. Akustiikan laboratorion erikoistilat nimettiin vuoden 2019 remontin valmistuessa kuuluisien suomalaisten äänitekniikan pioneerien mukaan, kuten kuunteluhuone Matti Otalan mukaan, pieni kaiuton huone Tapio M. Köykän mukaan ja vaihtuvan akustiikan huone Paavo Arnin mukaan [4].

Lähteet

  1. ↑ a b c Akustiikan laboratorio | Aalto-yliopisto www.aalto.fi. Viitattu 25.4.2021.
  2. ↑ Opetus akustiikan laboratoriossa | Aalto-yliopisto www.aalto.fi. Viitattu 25.4.2021.
  3. ↑ Tekniikan Maailma tekniikanmaailma.fi. Viitattu 26.3.2024.
  4. ↑ a b c Aallon akustiikan laboratorion tilat | Aalto-yliopisto www.aalto.fi. Arkistoitu 25.4.2021. Viitattu 25.4.2021.
  5. ↑ James Mitchell Crow: Crafting research labs and concert halls to produce exactly the right acoustics. Nature, 27.4.2020, nro 7805, s. 678–678. doi:10.1038/d41586-020-01225-8 Artikkelin verkkoversio. (englanniksi)
  6. ↑ Suomen hiljaisin paikka on Espoossa – Aalto-yliopiston akustinen laboratorio on nyt maailmanluokkaa Yle Uutiset. Viitattu 25.4.2021.
  7. ↑ Espoosta löytyy Suomen hiljaisin paikka – vastaavat maailmalla voivat ajaa ihmiset hulluiksi Ilta-Sanomat. 23.1.2020. Viitattu 25.4.2021.
  8. ↑ a b c d e Matti Karjalainen: Akustiikan opetuksen historiaa Suomessa. Tekniikan Waiheita, 1.4.2009, nro 2, s. 36–44. ISSN 2490-0443 Artikkelin verkkoversio. (suomeksi)
  9. ↑ Jarmo Toivanen: Teknillinen akustiikka. Otapaino, Espoo, 1976. ISBN 951-671-123-5
  10. ↑ Antti Järvinen: Kuunteluhuoneen suunnittelu ja mallinnus. Diplomityö, Teknillinen korkeakoulu, 1999.

Aiheesta muualla