Aigain arkeologinen kohde tunnetaan nykyisen kylän mukaan nimellä Vergína siksi, että paikan tunnistuksesta oli pitkään epäselvyyttä. Kohde oletettiin pitkään antiikin aikaiseksi Ballan kaupungiksi.[2] Vasta makedonialaisten kuningashautojen löytyminen vuonna 1977 osoitti käytännössä varmuudella, että paikan täytyy olla Makedonian vanha pääkaupunki Aigai.[4][5] Vergína ei siis ole paikan antiikin aikainen nimi. Arkeologinen alue on nykyisin Unescon maailmanperintökohde.[9]
Aigain kaupunki sijaitsi Bottiaiassa, joka myöhemmin tunnettiin Emathiana,[1][3] etelään Haliakmon (nyk. Aliákmonas) -joesta. Kaupunki oli rakennettu Pierian vuorten pohjoiseen alarinteeseen laajan tasangon laidalle. Kaupungin arkeologinen alue sijaitsee nykyisen Vergínan kylän vieressä sen ja Palatítsian kylän välisellä alueella.[2][4][5] Aigain akropoliina eli linnavuorena toimi kukkula kaupungin eteläosassa. Alakaupunki levittäytyi rinteeseen ja tasangolle akropoliin pohjoispuolelle.[1]
Aigain Eukleian pyhäkön raunioita.
Aigain kaupunkivaltion hallussa olleen alueen kooksi on arvioitu noin 12,5 kilometriä itä-länsisuunnassa ja noin viisi kilometriä pohjois-eteläsuunnassa, eli yhteensä noin 62,5 neliökilometriä. Sen länsipuolella oli Beroian poliksen alue ja itäpuolella Aloroksen poliksen alue. Pohjoispuolella aluetta rajasi Haliakmon-joen soinen alue ja etelässä Pierian vuoret. Alueelta tunnetaan ainakin yksi pienempi asutus, Blaganoi.[1]
Historia
Esihistoria
Aigain seutu on ollut asuttu jo varhaisella helladisella kaudella, minkä osoittaa tuolta ajalta löydetty tumulus-hauta. Useat muut hautalöydöt kertovat seudun merkittävyydestä varhaisella rautakaudella ja geometrisen kauden lopulla noin 1100–700 eaa.[5]
Perinteen mukaan Aigai oli alun perin fryygialainen eli bryygialainen kaupunki, jonka nimi oli Edessa. Nimen Aigai se sai Argoksesta tulleilta kreikkalaisilta, jotka valloittivat alueen, ja joista tuli makedonialaisten kantaisät. Aigain kaupungin perustajana pidettiin joko Karanosta geometrisella kaudella 800- tai 700-luvulla eaa. tai Perdikkas I:stäarkaaisella kaudella 600-luvulla eaa. Aigaista tuli Makedonian valtakunnan pääkaupunki ja siellä sijaitsi hovin kuninkaallinen palatsi. Tämä teki kaupungista seudun merkittävimmän keskuksen arkaaisen kauden ja edelleen klassisen kauden ensimmäisen puoliskon ajaksi.[1][5]
Arkaaisen ja klassisen kauden Aigai luetaan nykytutkimuksessa polisten eli itsenäisten kaupunkivaltioiden joukkoon.[1] Kaupungin kansalaisesta käytettiin etnonyymejä Aigaios (Αἰγαῖος), Aigeatēs (Αἰγεάτης) ja Aigaieus (Αἰγαιεύς).[3] Aigailla oli merkittäviä kauppasuhteita ja kulttuurisia yhteyksiä merkittäviin kreikkalaisiin keskuksiin, kuten Ateenaan, Samokselle ja Korinttiin. Kuningas Arkhelaos toi hoviinsa taiteilijoita, runoilijoita ja filosofeja ympäri Kreikkaa 400-luvun eaa. lopulla.[5] Hänen hovissaan vaikuttivat muun muassa taidemaalari Zeuksis, runoilija Timotheos ja tragediakirjailija Euripides. Euripides kirjoitti viimeiset tragediansa Aigaissa ja myös kuoli Makedoniassa.[5][10][11]
Aigain kuningas Arkhelaoksen aikana noin 413–400/399 eaa. lyömä stateeri. Kuvituksessa ratsusotilas sekä rahaleimaneliöön sijoitettu vuohen etuosa ja teksti APXEΛAO, Arkhelao.
Amyntas III siirsi Makedonian valtakunnan pääkaupungin Pellaan 300-luvulla eaa. Aigai säilytti silti merkittävän aseman kuningaskunnan pyhänä kaupunkina, jossa suoritettiin uskonnollisia toimituksia ja jonne kuninkaat edelleen haudattiin. Kuninkaat myös asuivat siellä edelleen ajoittaisesti.[1][5]Filippos II murhattiin Epeiroksen kuninkaan Aleksanterin ja Makedonian prinsessa Kleopatran häiden aikaan Aigain teatterilla vuonna 336 eaa. Tämän jälkeen Aleksanteri Suuri nousi kuninkaaksi.[5]
Filippos II:n kultainen larnaks tämän haudasta. Vergínan arkeologinen museo.
Hellenistinen ja roomalainen kausi
Aleksanteri Suuren kuoleman jälkeen hänen valtakuntansa jakautui moniin osiin. Aigai säilyi Makedonian kuninkaiden kaupunkina Pellan ohella, vaikkakin hieman taantuneena. Pyrrhoksen gallialaiset palkkasotilaat tuhosivat Aigaita 200-luvun eaa. alkupuolella.[12]
Rooman voitettua ja vallattua Makedonian kolmannen makedonialaissodan seurauksena vuonna 168 eaa. Aigai tuhottiin. Kaupunki rakennettiin uudelleen ensimmäisellä vuosisadalla jaa., mutta hylättiin lopullisesti 400-luvulla.[5]
Kaivaukset
Aigain paikkaa ei tunnettu nykyaikana pitkään aikaan, ja monet pitivät sitä samana paikkana kuin Edessa.[3] Ranskalainen Léon Heuzey kävi Vergínassa ensimmäisen kerran vuonna 1855 ja aloitti arkeologiset kaivaukset kylän ympäristössä vuonna 1861 Napoleon III:n sponsoroimana. Osa Aigain palatsista löydettiin tuolloin. Kaivaukset jouduttiin kuitenkin keskeyttämään malariauhan takia. Heuzey yhdisti Vergínasta tehdyt löydöt antiikin ajan Ballan kaupunkiin.[2][4]
Kaivauksia Vergínassa jatkoi Ateenan arkeologinen seura vuonna 1937, aluksi Konstantínos Romaíoksen johdolla. Myös Romaíos katsoi paikan olevan antiikin Balla.[2] Tällä kertaa kaivaukset keskeytti sota Italiaa vastaan vuonna 1940. Sodan jälkeen kreikkalaiset jatkoivat kaivauksia vuosina 1952–1961 ja 1965–1968, jolloin löydettiin loput kuninkaalliset rakennukset. Vuodesta 1962 kaivauksia johti Manólis Andrónikos.[4] Vuonna 1977 Andrónikos löysi useita hautakammioita, joista osa oli säilynyt koskemattomina ja osa oli ryöstetty. Andrónikos vakuuttui siitä, että kyseessä olivat Makedonian kuninkaiden haudat. Hän esitti, että yksi haudoista kuuluisi Filippos II:lle ja toinen Aleksanteri IV:lle. Viimeksi mainittu väite on jäänyt kiistanalaiseksi. Paikan tunnistusta antiikin Aigaiksi pidetään nykyisin kuitenkin varmana.[7]
Nykyisen Vergínan arkeologiset löydöt voidaan jakaa kolmeen pääosaan: antiikin aikainen Aigain kaupunki, jonka eteläosassa sijaitsivat akropolis ja kuninkaallinen palatsi, ja pohjoisosassa alakaupunki; makedonialaiset kuningashaudat; sekä esihistoriallisen ja hellenistisen kauden nekropoliit eli hautausmaat.[2]
Kaupunki
Aigain palatsin raunioita.
Akropolis ja kaupunginmuurit
Aigain akropolis eli linnavuori ja yläkaupunki sijaitsi suhteellisen jyrkällä ja korkealla kukkulalla kaupungin eteläpuolella. Se oli linnoitettu, mutta sieltä ei ole löydetty merkittävien julkisten rakennusten jäänteitä.[1][4][5][13]
Aigai oli ympäröity kaupunginmuurilla, joka sulki sisäänsä suunnilleen kolmionmuotoisen alueen. Sen kärki oli eteläpäässä akropoliilla ja kanta kaupungin pohjoislaidalla. Se oli varustettu torneilla, ja siinä oli portit ainakin pohjoissivulla, länsisivulla sekä akropoliilla etelään päin.[1]
Aigaista on löydetty kahden palatsin rauniot.[1] Suurempi palatsi sijaitsi tasanteella heti akropoliin eteläpuolella.[14] Se rakennettiin hellenistisellä kaudella 300-luvun eaa. loppupuolella tai 200-luvulla eaa., ja se tuhoutui tulipalossa 100-luvun eaa. puolessa välissä, jonka jälkeen se hylättiin. Palatsi koostui suuren peristyylipihan ympärille sijoitetuista lukuisista huoneista. Palatsin koko oli noin 104,5 × 88,5 metriä, ja siinä oli kaksi tai kolme kerrosta. Rakennus oli tehty poros-kivestä ja savitiilistä, ja joihinkin osiin oli käytetty myös marmoria.[1][4][2][5]
Palatsin sisäänkäynti oli itäpäästä doorilaistyylisenstoan eli pylväshallin kautta. Keskellä olleen peristyylipihan koko oli noin 45 × 45 metriä, ja sen jokaisella sivulla oli 16 doorilaista pylvästä, yhteensä siis 60 pylvästä. Rakennuksessa oli käytetty myös joonialaista tyyliä. Monet pylväikköä ympäröineistä huoneista olivat androneita eli pitohuoneita, ja niiden lattiat oli koristeltu mosaiikein. Osa huoneista oli tarkoitettu hallinnolliseen ja uskonnolliseen käyttöön.[4][2][5]
Bysanttilaisella kaudella palatsin paikalle rakennettiin sen kivistä Pyhälle Kolminaisuudelle (Agía Triáda) omistettu kirkko, joka oli raunioina kaivausten alkaessa. Palatsin kiviä on uudelleenkäytetty myös läheisen Pyhän Demetrioksen (Ágios Dimítrios) kirkon ja seudun muiden kirkkojen sekä Palatítsian kylän vanhojen talojen rakentamiseen.[2]
Suuremman palatsin länsipuolella sijaitsi pienempi, varhaisempi palatsi. Se saattaa olla sama rakennus, joka Zeuksiin tiedetään koristelleen maalauksin 400-luvun eaa. lopulla.[1] Suuremman palatsin vieressä sijaitsi myös pyöreä tholos-rakennus, joka on saattanut olla pyhäkkö ja oikeudenjakopaikka. Se oli piirtokirjoituksen mukaan omistettu Herakleelle eli ”Herakles isälle” (Heraklēi patrōiōi), jota pidettiin argeadien kuningassuvun kantaisänä.[4]
Teatteri
Aigain teatterin jäänteet.
Aigain kreikkalainen teatteri sijaitsi rinteessä heti palatsin pohjoispuolella, ja se oli selvästi osa palatsikokonaisuutta. Se oli rakennettu 300-luvun eaa. jälkimmäisellä puoliskolla.[4][5][15]Diodoros Sisilialainen mainitsee teatterin paikkana, jossa Filippos II murhattiin vuonna 336 eaa.[1] Teatteri oli tyypillinen kreikkalainen puolikaarenmuotoinen teatterirakennus, jonka keskellä oli pyöreä orkhestra. Katsomo avautui pohjoiseen. Sen penkkiriveistä vain kaksi alinta oli kivetty.[1]
Muut löydöt
Kaupungin agora sijaitsi teatterin pohjoispuolella. Siellä sijaitsi Eukleialle omistettu pyhäkkö, johon kuului pieni 300- tai 200-luvulla eaa. rakennettu temppeli. Pyhäkön alueella oli kuningassuvun jäsenten patsaita. Idempänä oli Kybelelle eli Jumalten äidille omistettu pyhäkkö, joka rakennettiin hellenistisen kauden alussa 300-luvun eaa. lopulla.[1][5] Aigaista on löydetty myös hellenistisen kauden asuintalojen jäänteitä.[4]
Kuningashaudat
Aigain ympäristöstä on löydetty suuri määrä hautoja, jotka on ajoitettu 1000-luvulta 100-luvulle eaa. Suurimmat ja merkittävimmät haudat ovat Makedonian kuningassuvun hautoja.[2][4] Ne sijaitsevat noin 1,1 kilometriä palatsilta pohjoiseen.[16] Kuningashaudat oli sijoitettu suureen, noin 110 metriä halkaisijaltaan olevaan ja 13 metriä korkeaan tumulukseen eli hautakumpuun. Se rakennettiin varhaisempien hautojen suojaksi oletettavasti 200-luvulla eaa. gallien aiheuttaman tuhon jälkeen, suurempien tuhojen estämiseksi vastaisuudessa.[4][17]
Hautakummun sisältä on löydetty kolme myöhäiselle klassiselle kaudelle ja varhaiselle hellenistiselle kaudelle ajoitettua kammiohautaa. Kaksi haudoista oli löydettäessä koskemattomia. Hauta II on tunnistettu Filippos II:n haudaksi ja hautaa III on pidetty Aleksanteri IV:n hautana.[4][17] Hautojen sisäseinät oli koristeltu seinämaalauksin. Haudoista on löydetty suuri määrä hautalahjoja, kuten kultaesineitä, jotka kuuluvat kreikkalaisen arkeologian huomattavimpiin esinelöytöihin.[4]
Hauta I
Hauta I oli hautakammioita pienempi kirstuhauta, joka oli ryöstetty. Se kuului oletettavasti Nikesipoliille, joka oli Filippos II:n vaimoja ja kuoli jo ennen tätä. Hautaa kutsutaan usein Persefonen haudaksi, sillä sen seinämaalaus esittää Haadesta ryöstämässä Persefonen manalaan. Maalauksessa esiintyvät myös Demeter, Hermes Psykhopompos, kohtalottaret ja pelästynyt nymfi.[12][18]
Hauta II (Filippos II:n hauta)
Hauta II on Vergínan haudoista merkittävin, sillä se on osoitettu murhatun kuningas Filippos II:n, Aleksanteri Suuren isän, haudaksi. Hautakammion koko oli noin 9,5 × 5,5 metriä. Sen julkisivu muistutti doorilaista temppeliä, ja oli koristettu triglyfein ja metoopein. Doorilaistyylisen friisin päällä oli toinen, joonialaistyylinen friisi. Se oli koristeltu metsästysaiheisella maalauksella, joka esittii kolmea hevosmiestä ja seitsemää jalkamiestä ajamassa takaa leijonaa, peuraa ja villikarjua. Yksi miehistä on vanhempi ja parrakas, ja oletettavasti Filippos II itse. Toinen on oletettavasti Aleksanteri.[17] Maalauksen tekijäksi oletetaan Filoksenos.[5]
Hauta II eli Filippos II:n hauta.
Haudassa oli syvä etuhuone ja suurikokoinen varsinainen hautahuone. Hautahuoneessa oli marmorinen sarkofagi, jonka sisällä oli kultainen larnaks, joka painaa noin 11 kiloa. Sen päälle oli kaiverrettu Makedonian valtakunnan symbolina pidetty Verginan aurinko. Larnaksin sisällä olivat kuninkaan jäännökset sekä kultainen kruunu. Haudassa olivat myös muun muassa kuninkaan aseet, muita henkilökohtaisia tavaroita ja hautalahjoja sekä kullalla, norsunluulla ja lasilla koristeltu hautasohva. Etuhuoneessa oli toinen sarkofagi ja siinä kultainen larnaks, jonka sisällä oli kultainen diadeemi.[17] Sen oletetaan kuuluneen joko Filippoksen vaimoihin kuuluneelle Medalle, joka teki itsemurhan Filippoksen murhan jälkeen,[12] tai Filippoksen nuorimmalle vaimolle Kleopatra Eurydikelle, joka murhattiin heti Filippoksen jälkeen. Sen yhteydessä oli puinen hautasohva.[17]
Hauta III (Aleksanteri IV:n hauta)
Hauta III.
Hauta III on prinssin hauta, jonka oletetaan kuuluneen Aleksanteri IV:lle, Aleksanteri Suuren pojalle. Hauta muistuttaa Filippos II:n hautaa, mutta on sitä pienempi. Hautauurnana toimi hopeinen hydria, jonka kaulaan oli sijoitettu kultainen tammenlehväseppele. Haudassa oli myös aseita ja hautalahjoja sekä kullalla ja norsunluulla koristeltu puinen hautasohva. Sen koristelu esittää Dionysosta, satyyriä ja huilunsoittajaa.[17]
Hauta IV
Hauta IV löydettiin ryöstettynä ja suurelta osin tuhottuna. Se oli muiden hautojen tapainen makedonialainen kammiohauta ja suunnilleen niiden aikalainen. Eräänä erona muihin hautoihin oli se, että haudan ovella oli oikeat pylväät, ei puolipylväät.[17][18]
Heroon
Hautakammioiden yhteydessä oli myös heroon, joka oli tarkoitettu kuolleiden kuninkaiden heeroskultin toimituksille.[17][12]
Museo
Vergínan uudelleenrakennetussa hautakummussa toimii nykyään Aigain kuningashautojen museo,[19] johon viitataan myös Vergínan arkeologisena museona. Kumpumuseo valmistui vuonna 1993 ja rakennettiin suojaamaan hautoja ja niiden seinämaalauksia.[17] Se pitää sisällään sekä alkuperäiset haudat että näyttelytilan, jossa ovat esillä merkittävimmät hautakammioista tehdyt hautalöydöt. Museossa on esillä myös alueelta löydettyjä hautakiviä. Eräissä hautakivistä on säilynyt poikkeuksellisen hyvin niissä ollutta maalauskoristelua.
Nekropoliit
Esihistoriallisen ajan ja geometrisen kauden hautausmaata on noin kilometrin pituudelta. Sieltä on löydetty yli 300 hautaa, joista on tarkemmin tutkittu noin sataa. Osa haudoista on kokonaisuudessaan peräisin noin 1000–600-luvuilta eaa., kun taas osassa on myös tai pelkästään hellenistisen kauden hautauksia. Joihinkin hautoihin on haudattu jopa 50 eri henkilöä.[2] Hellenistisen kauden hautalöytöihin kuuluu muun muassa Filippos II:n äidin Eurydike I:n haudaksi oletettu hauta, jossa oli marmorinen valtaistuin.[5] Hautaesineisiin lukeutuu pääosin keramiikkaa, metallisia koriste-esineitä ja aseita.[2]
Lähteet
↑ abcdefghijklmnoHansen, Mogens Herman & Nielsen, Thomas Heine: ”529. Aigeai”, An Inventory of Archaic and Classical Poleis. (An Investigation Conducted by The Copenhagen Polis Centre for the Danish National Research Foundation) Oxford: Oxford University Press, 2004. ISBN 0-19-814099-1(englanniksi)
↑ abcdefghijklStillwell, Richard & MacDonald, William L. & McAllister, Marian Holland (toim.): ”VERGHINA (“Balla”) Macedonia, Greece”, The Princeton Encyclopedia of Classical Sites. Princeton, N. J.: Princeton University Press, 1976. Teoksen verkkoversio. (englanniksi)
↑ abcdSmith, William: ”Aegae (2)”, Dictionary of Greek and Roman Geography. Boston: Little, Brown and Company, 1854. Teoksen verkkoversio. (englanniksi)
↑HistoryAigai – The Royal Metropolis of Macedon. Viitattu 28.2.2024. (englanniksi)
↑Stillwell, Richard & MacDonald, William L. & McAllister, Marian Holland (toim.): ”PELLA Macedonia, Greece”, The Princeton Encyclopedia of Classical Sites. Princeton, N. J.: Princeton University Press, 1976. Teoksen verkkoversio. (englanniksi)
↑Frederiksen, Rune: ”The Greek Theatre. A Typical Building in the Urban Centre of the Polis?”. Teoksessa Heine Nielsen, T. (ed.): Even More Studies in the Ancient Greek Polis, s. 65–124. (Papers from the Copenhagen Polis Centre 6. Historia Einzelschriften 162) Stuttgart: Franz Steiner Verlag, 2002. (englanniksi)
_-_01.jpg)
_02.jpg)
.jpg)
.jpg)
