Samos
Σάμος
Antiikin Samoksen agoran arkeologista aluetta, taustalla akropolis eli Kástron kukkula.
Sijainti
Samos
Koordinaatit	37°41′27″N, 26°56′18″E
Valtio	Kreikka
Paikkakunta	Pythagóreio, Anatolikí Sámos, Sámos, Pohjois-Egean saaret
Historia
Tyyppi	kaupunki
Ajanjakso	n. 1000 eaa.–600 jaa.
Huippukausi	500-luku eaa.
Kulttuuri	antiikki
Alue	Samos, Joonia
Osa Unescon maailmanperintökohdetta Sámoksen Pythagóreio ja Heraion
Aiheesta muualla
Samos Commonsissa
Infobox OKNimi-testi OK

Samos (m.kreik. Σάμος) oli antiikin aikainen kaupunki ja kaupunkivaltio (polis) Samoksen saarella Kreikassa. Se sijaitsi nykyisen Pythagóreion kylän paikalla saaren kaakkoisrannikolla.^[1][2][3] Kaupungin arkeologiset kohteet muodostavat yhdessä läheisen Heraionin kanssa Unescon maailmanperintökohteen nimeltä Sámoksen Pythagóreio ja Heraion.^[4]

Antiikin aikaista Samoksen kaupunkia ei tule sekoittaa saaren nykyiseen pääkaupunkiin Sámoksen kaupunkiin (usein Vathý), joka sijaitsee eri paikassa saaren koillisrannikolla.^[5]

Antiikin Samoksen kaupunki sijaitsi nykyisen Pythagóreion kylän paikalla. Kaupungin sijainti oli edullinen merenkulun ja kaupan kannalta, sillä se sijaitsi Samoksen saaren Vähästä-Aasiasta erottavan, vain noin 1,5 kilometriä leveän salmen rannalla.^[2][6] Kaupungin akropolis eli linnavuori, nykyinen Kástron kukkula, sijaitsi kaupungin pohjoispuolella. Alakaupunki levittäytyi kukkulan etelärinteeseen sekä tasangolle sen ja rannikon väliin. Satama sijaitsi nykyisen satamalahden paikalla. Kaupungin länsipuolella Heraionin ympärillä oli muutoin vuoristoiselle saarelle suhteellisen laaja maanviljelykseen soveltuva tasanko.^[5] Antiikin aikana Samos luettiin osaksi Jooniaa.^[1]

Varhaisimmat merkit asutuksesta Pythagóreion kylän paikalla ovat peräisin neoliittiselta kaudelta 4000–3000-luvuilta eaa. Ne on tehty Kástron kukkulalta.^[2] Myöhempi Samoksen kaupunki oli alun perin joonialaisten siirtokunta. Perinteen mukaan saaren asuttivat Manner-Kreikan Epidauroksesta tulleet joonialaiset noin 1100–1000 eaa. Nämä toivat alueelle mukanaan suuren jumalattaren Heran kultin.^[2] Samos oli Khioksen ohella merkittävin Joonian rannikon edustan saarten siirtokunnista, siinä missä muut alueen siirtokunnat sijaitsivat Vähän-Aasian rannikon puolella.^[7]

Samoksen edullinen sijainti teki siitä geometrisella kaudella noin 900–600 eaa. yhden varhaisista kreikkalaisista merimahdeista ja merkittävistä kauppakaupungeista itäisen Välimeren alueella. Kaupungilla oli suuri sotalaivasto ja kaupallinen laivasto, osin saaren laajojen metsien ja näin puuvarojen ansiosta. Kaupungissa kehitettiin kokonaan uusi sotalaivatyyppi samaina. Perinteisen käsityksen mukaan samoslaiset olisivat perustaneet Samothraken eli ”Traakialaisen Samoksen” siirtokunnan. Samokselta oli kotoisin kuuluisa merenkulkija Kolaios, joka oli 600-luvun eaa. puolessa välissä ensimmäinen, joka purjehti ”Herakleen pylväiden” eli Gibraltarin ohi.^[2][3]

Samoksen kaupungin huippukautta sekä taloudellisesti että kulttuurisesti oli arkaainen kausi ja erityisesti 500-luku eaa. Vuosisadan loppupuolella kaupunkia ja saarta hallitsi tyranni Polykrates, ja siellä vaikutti varhaisiin filosofeihin lukeutunut Pythagoras. Polykrateen aikana kaupungissa toimivat myös muun muassa runoilijat Anakreon ja Ibykos, taiteilija Theodoros, kuvanveistäjä Geneleos sekä arkkitehti Rhoikos. Polykrateen aikana kaupunkia rakennettiin paljon. Tuolloin rakennettiin muun muassa Eupalinoksen tunneli, kaupunginmuuri, sataman suuri aallonmurtaja sekä kaupungin lähellä sijainnut Heraion eli suuri Heran temppeli.^[2][6][3]

400-luvun eaa. alussa Samos osallistui laivoillaan Joonian kapinaan Persiaa vastaan. Samos menetti poliittisen merkityksensä 400-luvulla eaa. Ateenan noustessa. Vuonna 478 eaa. kaupunki liittyi Ateenan johtamaan Deloksen meriliittoon. Myöhemmin se joutui sotaan Ateenaa vastaan. Ateenalaiset valloittivat kaupungin vuonna 439 eaa. yhdeksän kuukauden piirityksen jälkeen. Tuolloin kaupunki tehtiin puolustuskyvyttömäksi muun muassa tuhoamalla sen muurit.^[2][3][5]

300-luvulla eaa. Samos oli jonkin aikaa liitossa Spartan kanssa, mutta kuului muuten pääasiassa Ateenan valtapiiriin. Timotheos valtasi kaupungin vuonna 365 eaa. Asukkaat ajettiin maanpakoon ja saari asutettiin ateenalaisilla. Samoslaiset palasivat vuoden 322 eaa. jälkeen Aleksanteri Suuren luvalla, ja kaupungin muurit rakennettiin uudelleen. Seuranneella hellenistisellä kaudella kaupungin satama toimi Ptolemaiosten sotasatamana. Myöhemmin alueen suurvallaksi tuli Pergamon. Aikakaudella Samoksen tunnettuja kansalaisia olivat filosofi Epikuros sekä tähtitieteilijä Aristarkhos. Vuodesta 129 eaa. Samos kuului Rooman vallan alaisuuteen ja Asian provinssiin.^[2][3][8]

Rooman sisällissodassa Samos oli Cassiuksen ja Brutuksen puolella. Antonius ja Kleopatra asuivat huvilassa Kástron kukkulalla talvella 40/39 eaa. Myöhemmin kaupungissa majoittuivat muun muassa Octavianus Augustus (30 eaa., 19/18 eaa.) sekä Tiberius, Claudius, Trajanus ja Hadrianus.^[2]

Herulit tuhosivat Samoksen kaupunkia ja Heraionia vuonna 267 jaa. Varhaisimmat merkit kristillisestä asutuksesta kaupungissa ovat peräisin 300-luvulta jaa. Kaupunki säilyi asuttuna varhaiselle bysanttilaiselle kaudelle saakka. Se hylättiin 600-luvulla arabien hyökkäysten seurauksena. Tuolloin asukkaat muuttivat saaren sisäosiin.^[2][3] Myöhemmin kaupungin paikalle syntyi Tigánin kylä, joka on nykyisin nimetty Pythagóreioksi Pythagoraan mukaan.^[5]

Antiikin Samoksen arkeologiset kaivaukset alkoivat vuosina 1902–1903. Ne suoritti Ateenan arkeologinen seura Panagiótis Kavvadíaksen ja Themistoklís Sofoúliksen johdolla. Vuodesta 1910 kaivauksia jatkoi Koenigliche Museen Berlin Theodor Wiegandn ja Martin Scheden johdolla ja vuodesta 1925 Saksan arkeologinen instituutti. Vuosina 1939–1951 kaivaukset olivat keskeytyksissä sodan vuoksi. Tämän jälkeen kaivauksia ovat jälleen jatkaneet saksalaiset arkeologit yhdessä kreikkalaisten arkeologien kanssa.^[2]

Vuodesta 1992 kaupungin jäänteet ovat osa Unescon maailmanperintökohdetta nimeltä Sámoksen Pythagóreio ja Heraion.^[9]

Antiikin Samoksen kaupungin arkeologiset jäännökset ovat hajaantuneet eri puolille Pythagóreion kylää ja sen lähiympäristöä. Kaupungin alueelta on löydetty muun muassa julkisten ja yksityisten rakennusten raunioita, joissa on muun muassa mosaiikkilattioita ja seinämaalauksia, sekä temppeleitä (Artemis, Afrodite, Dionysos, Kybele, Isis), kauppapaikkoja, kylpylöitä, urheilupaikkoja, hautausmaita, muureja, kivettyä katua, sekä vesijohto- ja viemäriverkostoa. Pythagóreion alueella on suoritettu kaivauksia useissa eri kohdissa, ja raunioita on näkyvissä useissa paikoissa. Merkittävimmät kohteet sijaitsevat nykyisen kylän ulkopuolella.^[2][6][3]

Agoran alue

Agora eli tori sijaitsi nykyisen Pythagóreion kylän keskustan länsipuolella. Sen arkeologinen kohde on suuri avoin alue, jossa on joitakin rakennusten ja katujen jäänteitä. Lähellä kylän pääkadun toisella puolella sijaitsevat huonosti säilyneet Afroditelle omistetun temppelin rauniot.

Satama ja aallonmurtaja

Satama sijaitsi luonnonsatamalahdessa kaupungin itäosassa. Se jakautui kahteen osaan: sen sisäosassa aallonmurtajan suojaamana oli sotasatama ja ulompana kauppasatama. Aallonmurtaja rakennettiin Polykrateen kaudella, ja satama on varhaisin tunnettu esimerkki tällä tavoin suojatusta suljetusta satamasta. Satamalahdessa sijaitsee nykyisinkin Pythagóreion kylän satama, joskin se on antiikin aikaista satamaa pienempi, sillä lahti on osin liettynyt aikojen kuluessa. Myös nykyisen aallonmurtajan perustus on Polykrateen aallonmurtajassa.^[3][5]

Kylpylä

Kylpylä sijaitsi rannikolla kaupungin länsiosassa Heraionille johtaneen tien (ja kylän nykyisen pääkadun) varressa. Se oli rakennettu roomalaisella kaudella 100-luvulla jaa. Rakennuskokonaisuuteen kuului lukuisia julkisia rakennuksia, mukaan lukien kuumat ja kylmät termit altaineen sekä gymnasion, palaistra ja stadion. Rakennusten seinät olivat marmoriset ja lattiat oli koristeltu mosaiikein. Yksi holvattu kuuma huone muutettiin kristillisellä ajalla 400-luvulla baptisterioksi eli kastekappeliksi. Samaan aikaan paikalle rakennettiin kolmilaivainen basilikakirkko.^[10]

Kaupunginmuuri

Kaupunkia ympäröi suuri kaupunginmuuri, jonka kokonaispituus oli noin 6,5 kilometriä. Se rakennettiin alun perin Polykrateen aikana. Muuri tuhottiin ateenalaisten vallattua kaupungin ja rakennettiin uudestaan noin vuonna 300 eaa. Sitä kunnostettiin viimeisen kerran vuoden 200 eaa. jälkeen.^[2] Kaupunginmuurissa oli 40 tornia ja 12 porttia. Muurista ja torneista on säilynyt osia erityisesti Kástron kukkulan rinteessä kaupungin länsilaidalla sekä muurien pohjoislaidalla kukkulan harjanteella. Parhaiten säilyneiden osien korkeus on noin 6 metriä ja paksuus 4,5–5 metriä. Myös yksi muurin torneista on säilynyt kukkulan lounaisrinteessä.^[5][8][11]

Teatteri

Teatteri sijaitsi vuorenrinteessä kaupungin pohjoisosassa. Se oli tyypillinen kreikkalainen puolikaarenmuotoinen teatterirakennus, jonka keskellä oli pyöreä orkhestra. Teatteri rakennettiin 300-luvulla eaa. Rakennus on säilynyt suhteellisen huonosti. Sen jäänteiden päällä on nykyisin puusta tehty katsomo- ja näyttämörakennelma, ja sitä käytetään esityksiin myös nykyaikana.^[12][13]

Eupalinoksen tunneli

Eupalinoksen tunneli on noin kilometrin pituinen tunneli-akvedukti eli vesitunneli, joka kulkee Kástron kukkulan läpi ja toi vettä kaupunkiin kukkulan pohjoispuolelta. Sen tarkoitus oli turvata kaupungin vedensaanti myös piirityksen aikana. Tunnelin pituus on 1 036 metriä, ja leveys ja korkeus sisällä noin 1,8 x 1,8 metriä. Vesitunnelin rakentaminen kesti noin 10 vuotta ja se valmistui noin vuonna 550 eaa. Tunneli on ensimmäinen, jota kaivettiin työn nopeuttamiseksi yhtä aikaa kummastakin päästä niin, että tunnelinosat saatettiin yhteen pelkästään matemaattisten laskelmien avulla. Tunneli sai nimensä sen suunnittelijasta Eupalinoksesta.^[3] Nykyisin tunnelin eteläosa on avoinna yleisölle, ja se on mahdollisesti tarkoitus kunnostaa ja avata myöhemmin koko matkaltaan.^[8]

Roomalainen akvedukti

Roomalaisella kaudella kaupunkiin johdettiin vettä akveduktilla lähteestä kaupungin länsipuolelta nykyisen Mýloin kylän suunnasta. Akveduktista on säilynyt muutamia kaaria solassa Kástron kukkulan länsipuolella.^[8]

Heraion

Heraion eli Heralle omistettu temppeli oli yksi antiikin maailman suurimpia temppeleitä. Se sijaitsi rannikkotasangolla noin kahdeksan kilometriä kaupungista länteen. Kreikkalaisessa mytologiassa paikka oli Zeuksen ja Heran hääpaikka. Paikan ensimmäinen suuri temppeli rakennettiin 500-luvulla eaa., mutta se tuhoutui tulipalossa jo noin 30 vuoden sisällä. Uuden temppelin rakentaminen alkoi Polykrateen aikana 500-luvun eaa. loppupuolella. Sitä rakennettiin useassa vaiheessa, mutta se ei koskaan valmistunut lopullisesti.^[5] Temppeli edusti joonialaista tyyliä. Sen koko oli noin 108,6 x 55,2 metriä ja siinä oli yhteensä 155 pylvästä.^[14]

Muut kohteet

Kaupungin länsipuolella heti kaupunginmuurien ulkopuolella sijaitsee varhaiskristillisen hautausmaan arkeologinen kohde. Sen yhteydestä on löydetty basilikakirkon rauniot. Kástrin kukkulan suunnassa sijaitsevat kaupungin kivilouhokset, joihin kuuluu 35 louhospaikkaa. Niistä kaivettiin rakennuskivi kaupungin julkisiin rakennuksiin ja muureihin.^[8]

Kaupungin ja Heraionin alueelta tehdyt esinelöydöt ovat esillä Pythagóreion arkeologisessa museossa Pythagóreion kylässä sekä Sámoksen arkeologisessa museossa Sámoksen kaupungissa. Niihin kuuluu muun muassa kuvapatsaita ja rintakuvia, pyhäkköjen esineistöä, kuten suuri määrä erilaisia votiivilahjoja, sekä keramiikkaa, hautalöytöjä ja rahoja.

• Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta antiikin Samoksen kaupunki Wikimedia Commonsissa