Afganistanin islamilainen tasavalta (pašt. د افغانستان اسلامي جمهوریت, Da Afġānistān Islāmī jomhoriyat; dariksi جمهوری اسلامی افغانستان, Jomhoriye-e Eslāmī-ye Afġānistān) oli Etelä-Aasiassa sijainnut valtio, joka hallitsi suurinta osaa Afganistanista vuosina 2004–2021. Se perustettiin Yhdysvaltain hyökkättyä maahan vuonna 2001 ja syrjäyttettyä vallasta Talibanin hallinnoiman Afganistanin islamilaisen emiraatin.
Taliban kieltäytyi neuvottelemasta Afganistanin tasavallan hallituksen kanssa, sillä se piti sitä ulkomaiden asettamana nukkehallituksena.[1]
Islamilainen tasavalta katsoi olevansa vuosina 1992–2001 hallinneen Afganistanin islamilaisen valtion jatkaja. Tämän hallinnon perustivat – kommunistien hallitseman Afganistanin kaaduttua sodan voittaneet – mujahideen-joukot. Sen presidentti oli Burhanuddin Rabbani.
Tasavalta oli jäsenenä järjestöissä Yhdistyneet kansakunnat, Islamilainen yhteistyöjärjestö, Etelä-Aasian alueellinen yhteistyöjärjestö, G77 ja Sitoutumattomien maiden liike.
Talibanin hyökkäyksen seurauksena kesällä 2021 tasavallan vaikutusvalta Afganistanin alueella alkoi murentua, ja tasavallan hallinto kaatui lopullisesti 15. elokuuta 2021, talibanjoukkojen edettyä pääkaupunki Kabuliin ja Presidentti Ashraf Ghanin paettua maasta.
Historia
Joulukuussa 2001 ulkovaltojen edustajat ja heidän afganistanilaiset liittolaisensa kokoontuivat Bonnissa ja laativat sopimuksen olojen vakauttamiseksi. Virkaa tekeväksi presidentiksi nimitettiin Hamid Karzai, ja puolen vuoden kuluttua oli määrä kutsua kokoon džerga nimittämään siirtymäkauden hallitus. Vuonna 2004 oli määrä järjestää presidentinvaalit.
Maan talous oli niin huonossa tilassa, että ainoa suunta oli ylöspäin. 2000-luvulla maahan synnytettiin uudestaan koulu- ja terveydenhuoltojärjestelmät, jotka olivat Talibanin aikana taantuneet olemattomiin. Myös tytöt päästettiin jälleen kouluun, ja kaikki inhimillistä elämää rajoittaneet esteet poistettiin. Maan hallintomuoto määritettiin vuonna 2004 tasavallaksi, ja samana vuonna pidetyt presidentinvaalit voitti virkaatekevä presidentti Hamid Karzai.
Politiikka
Afganistanin islamilainen tasavalta oli presidentillinen tasavalta, jossa oli myös pääministerin virka. Presidentti oli sekä valtionpäämies että hallituksen johdossa, ja hän nimitti ministerit. Käytännössä kuitenkin paikalliset ja alueelliset mahtimiehet käyttivät merkittävää valtaa.[2]
Tasavallan perustuslain mukaan Afganistan oli islamilainen tasavalta, jonka lait eivät voi olla ristiriidassa islamin määräysten kanssa (artiklat 1 ja 3).[3] Perustuslain 149. artiklan mukaan ”Niitä [perustuslain] määräyksiä, jotka koskevat sitoutumista pyhän islamin uskon perusteisiin ja islamilaiseen tasavaltaan, ei voi muuttaa.”[4] Kaksikamarinen parlamentti koostui 102 jäsenen ylähuoneesta ja korkeintaan 250 jäsenen alahuoneesta.
Talibanin edettyä maassa kesän 2021 aikana, maan hallitus on neuvotellut vallan jaosta Qatarissa.[5]
Asevoimat
Afganistanin islamilaisen tasavallan asevoima oli nimeltään Afganistanin kansallinen armeija (lyhenne engl. ANA, Afghan National Army).
Afganistanin kansallisten turvallisuusjoukkojen, joihin armeijan lisäksi lasketaan myös poliisi, vahvuus oli huhtikuussa 2021 yli 300 000 miestä. CNA:n arvion mukaan taistelujoukkojen määrä oli noin 180 000.[6]
Armeijaa varustettiin länsimaiden tuella. Yhdysvaltojen rahoilla hankittiin muun muassa moderneja rynnäkköaseita, pimeänäkölaitteita, panssariajoneuvoja, taistelulennokkeja ja tykistöä. Afganistanin asevoimien vuosibudjetti on 5–6 miljardia dollaria, josta valtaosa tuli Yhdysvalloilta.[6]
Yhdysvallat aseisti Afganistanin armeijaa ja turvallisuusjoukkoja yli 70 miljardilla eurolla.[7]
Ilmavoimiin kuului 167 hävittäjää tai taisteluhelikopteria. Koneiden huolto oli kuitenkin pääasiassa amerikkalaisten vastuulla.[6]
Intia lahjoitti Afganistanille neljä Mil Mi-24V "Hind" -taisteluhelikopteria, jotka olivat sijoitettuna Kunduzin kentällä pohjoisessa.
Kunduzissa oli sijoitettuna myös Boeing ScanEagle -tiedustelulennokkeja.[8]
Katso myös
Lähteet
.svg)
.svg)
.svg)
.svg){kind=small}
