4-dimetyyliaminopyridiini eli DMAP (C7H10N2) on heterosyklinen pyridiinijohdannaisiin kuuluva orgaaninen yhdiste. Yhdistettä käytetään nukleofiilisena katalyyttinä orgaanisen kemian synteeseissä.
Ominaisuudet
Huoneenlämpötilassa 4-dimetyyliaminopyridiini on valkoista kiteistä ainetta. Yhdiste liukenee hieman veteen ja muodostuva liuos on hieman emäksinen. 4-dimetyyliaminopyridiini on heikko emäs ja sen pKa-arvo on 9,5. Aine liukenee useisiin orgaanisiin liuottimiin kuten metanoliin, etanoliin, asetoniin, etyyliasetaattiin ja dikloorimetaaniin.[3][4]
Valmistus ja käyttö
Teollisessa mittakaavassa 4-dimetyyliaminopyridiiniä valmistetaan lähtemällä pyridiinistä, joka reagoi tionyylikloridin vaikutuksesta muodostaen 4-pyridyylipyridiinikationin. Tämä kationi reagoi joko dimetyyliamiinin tai dimetyyliformamidin kanssa muodostaen 4-dimetyyliaminopyridiiniä. Muita tapoja valmistaa ainetta ovat 2-vinyylipyridiinin ja 4-syanopyridiinin välinen reaktio ja sitä seuraava emäksinen hydrolyysi, 4-pyridonin ja heksametyylifosforiamidin välinen reaktio sekä 4-substituoidun pyridiinijohdannaisen reaktio dimetyyliformamidin kanssa.[2][3][4]
4-dimetyyliaminopyridiiniä käytetään erityisesti katalyyttinä esteröintireaktioissa yhdessä disykloheksyylikarbodi-imidin kanssa. Erityisesti reaktio soveltuu tertiääristen estereiden ja steerisesti estyneiden fenolien esteröintiin sekä markosyklisten laktonien synteeseihin. Yhdistettä käytetään katalyyttinä myös amidien valmistamiseen amiineista ja karboksyylihapoista, alkyloinneissa, Baylis–Hillman-reaktiossa, toisiintumisissa, Dakin–West-reaktiossa ja alkoholien silyloinneissa ja trityloinneissa.[2][3][4]
Lähteet
- ↑ 4-dimethylaminopyridine – Substance summary PubChem. NCBI. Viitattu 11.10.2014.
- ↑ a b c d e Eric F. V. Scriven & Ramiah Murugan: Pyridine and Pyridine Derivatives, Kirk-Othmer Encyclopedia of Chemical Technology, John Wiley & Sons, New York, 2005. Viitattu 11.10.2014
- ↑ a b c Alfred Hassner: 4-Dimethylaminopyridine, e-EROS Encyclopedia of Reagents for Organic Synthesis, John Wiley & Sons, New York, 2001. Teoksen verkkoversio Viitattu 11.10.2014
- ↑ a b c Thomas Scott, Mary Eagleson: Concise encyclopedia chemistry, s. 326. Walter de Gruyter, 1994. ISBN 978-3110114515 Kirja Googlen teoshaussa Viitattu 11.10.2014. (englanniksi)
