1500-luku oli vuosisata, johon kuuluivat vuodet 1500–1599. Vuosisataa leimasivat löytöretket, joiden myötä syntyi maailmanlaajuiset merireitit. Löytöretkiä seurasi myös ensimmäiset eurooppalaisten siirtokuntien synty.
Uskonpuhdistus ja sitä seuranneet uskonsodat muuttivat Eurooppaa valtavasti. Kirkon valta-asema heikkeni ja hallitsijoiden valta kasvoi, mikä johti suurempien valtakuntien syntyyn. Kulttuurissa vallalla oli renessanssi, joka uskonpuhdistuksen ohella loi pohjan tieteellisen vallankumouksen alkamiselle. Kaikki tämä muutti ihmisten maailmankuvaa etenkin Euroopassa.
Vuosisadan alussa Eurooppa oli kansainvälisen kaupan näkökulmasta syrjässä. Kiinalainen posliini, silkki ja mausteet olivat kaikkien haluamia tuotteita, mutta Osmanien valtakunta oli katkaissut vanhan silkkitien. Vuosisadan lopulla eurooppalaiset kauppiaat hallitsivat uusia kauppareittejä ja Eurooppa vauraustui ja sai valtaa. Atlantin kaupakäynti synnytti niin sanotun kolumbiaanisen vaihdon, jossa monet kasvit ja eläimet levisivät puolin ja toisin Amerikan ja Euroopan välillä.[1]
Maailmanpolitiikka
Maailmanpolitiikan varhaiset muodot saivat alkunsa 1500-luvun aikana eurooppalaisten tekemien löytöretkien seurauksena. Vuosisatoja vanhojen kauppareittien vuoksi Euroopassa tiedettiin Intiasta ja Kiinasta, mutta käsitys maailmasta ja kontaktit kaukaisiin valtakuntiin lisäätyivät, kun merireitit Amerikkaan ja Aasiaan löytyivät.[1]
Diplomatia kehittyi ja valtakunnat alkoivat lähettää diplomaatteja toisiin valtakuntiin ylläpitämään suhteita ja keräämään tietoja. Kansainvälisiä suhteita edisti etenkin kasvava kaupankäynti ja monesti pankkiirit ja kauppiaat toimivat hallitsijoiden viestinviejinä ennen diplomaattisten suhteiden luomista.[2]
Pyhä Rooman keisari ja Espanjan kuningas Kaarle V (1500–1558), soti lähes jatkuvasti Ranskaa ja osmaneita vastaan samaan aikaan kuin Espanja valloitti Amerikat.
↑ abMcKay, Hill, Buckler, Erbey, Beck, Crowston, Wiesner-Hanks: A History of World Societies, s. 427. Bedford/St. Martin’s, 2009. ISBN 978-0-2305-8467-9
