Östersund–Jällivaara-rata
Östersund–Jällivaara |
Perustiedot |
Reitti |
Östersund–Jällivaara |
Rakennettu |
useissa osissa 1910–1936 |
Omistaja |
Inlandsbanan AB |
Ylläpitäjä |
Inlandsbanan AB |
Liikenne |
Liikennöitsijä(t) |
Inlandståget AB, Green Cargo |
Henkilöjunia / vrk |
2 (vain kesäisin) |
Tavarajunia / vrk |
2–4 |
Tekniset tiedot |
Pituus |
746 km |
Raiteiden lkm |
1 |
Raideleveys |
1 435 mm |
Sähköistys |
ei |
Sallittu nopeus |
|
• henkilöliikenteessä |
80 km/h |
• tavaraliikenteessä |
80 km/h |
Liikenteenohjaus |
Kauko-ohjaus |
Östersund–Jamtli, Jällivaara |
Ohjauskeskus |
Ånge (Östersund–Jamtli), Boden (Jällivaara) |
Miehitetyt asemat |
Ulriksfors, Hoting, Storuman, Sorsele, Arvidsjaur |
Suojastus |
Östersund–Jamtli |
Kulunvalvonta |
Östersund–Jamtli, Jällivaara |
Km
|
|
Lyh.
|
Liikennepaikat
|
|
|
|
|
Vtå
|
Vitåfors
|
|
|
|
|
|
Kiirunaan
|
746,5
|
|
|
|
Gv
|
Jällivaara (Gällivare)
|
|
|
|
|
|
Bodeniin
|
716,3
|
|
|
|
Ajo
|
Avvakajjo
|
707,9
|
|
|
|
Je
|
Jutsajaure
|
701,3
|
|
|
|
Lpb
|
Luspebryggan
|
693,5
|
|
|
|
Pj
|
Porjus
|
692,1
|
|
|
|
Pjf
|
Porjusfallen
|
687,1
|
|
|
|
Leä
|
Luleälvsbron
|
683,4
|
|
|
|
Hså
|
Harsprånget
|
678,0
|
|
|
|
Pks
|
Pakkoselet
|
651,9
|
|
|
|
Vkj
|
Vaikijaur
|
646,3
|
|
|
|
Jk
|
Jokimukka (Jokkmokk)
|
638,7
|
|
|
|
Gpc
|
Geografiska polcirkeln
|
614,5
|
|
|
|
Mtm
|
Maitum
|
604,8
|
|
|
|
Ker
|
Kerkejaure
|
587,1
|
|
|
|
Kit
|
Kitajaur
|
583,2
|
|
|
|
Kåb
|
Kåbdalis
|
544,9
|
|
|
|
Vaj
|
Varjisträsk
|
533,7
|
|
|
|
Päb
|
Piteälvsbron
|
533,6
|
|
|
|
|
Piitimenjoki (silta)
|
521,0
|
|
|
|
Mos
|
Moskosel
|
512,0
|
|
|
|
Tja
|
Tjappsåive
|
479,1
|
|
|
|
Nkr
|
Norra Kikkejaur
|
|
|
|
|
|
|
472,9
|
|
|
|
Ajr
|
Arvidsjaur
|
|
|
|
|
|
Jörniin (lakkautettu)
|
469,8
|
|
|
|
Klo
|
Klocksta
|
447,5
|
|
|
|
Ava
|
Avaviken
|
440,0
|
|
|
|
Ren
|
Renviken
|
432,0
|
|
|
|
Gln
|
Gullön
|
419,6
|
|
|
|
Sgä
|
Slagnäs
|
404,9
|
|
|
|
Bur
|
Buresjön
|
387,9
|
|
|
|
Sir
|
Sorsele industrispår
|
381,4
|
|
|
|
Srs
|
Sorsele
|
361,9
|
|
|
|
Bnk
|
Blattnicksele
|
349,2
|
|
|
|
Sdnä
|
Sandsjönäs
|
345,8
|
|
|
|
Lms
|
Lomselenäs
|
312,4
|
|
|
|
Sum
|
Storuman
|
312,0
|
|
|
|
|
Hällnäsiin
|
302,2
|
|
|
|
Vld
|
Vinlidsberg
|
278,1
|
|
|
|
Fig
|
Fiandberg
|
270,9
|
|
|
|
Vjm
|
Vojmån
|
263,3
|
|
|
|
Vgs
|
Volgsele
|
258,4
|
|
|
|
Aö
|
Aronsjölid
|
248,8
|
|
|
|
Lvd
|
Lövliden
|
248,2
|
|
|
|
Vmat
|
Vilhelmina Timmer
|
244,4
|
|
|
|
Vma
|
Vilhelmina
|
234,2
|
|
|
|
Vgf
|
Volgsjöfors
|
222,1
|
|
|
|
Mlf
|
Meselefors
|
220,5
|
|
|
|
Mcp
|
Meselefors Campingplats
|
190,3
|
|
|
|
Sti
|
Storberget industriområde
|
188,0
|
|
|
|
Dta
|
Dorotea
|
187,2
|
|
|
|
Dtc
|
Dorotea Campingplats
|
167,2
|
|
|
|
|
Forsmoon
|
166,9
|
|
|
|
Htg
|
Hoting
|
164,7
|
|
|
|
Hcp
|
Hoting Campingplats
|
162,7
|
|
|
|
|
Hoting timmerterminal
|
135,1
|
|
|
|
Löb
|
Lövberga
|
119,7
|
|
|
|
Ssd
|
Strömsund
|
115,5
|
|
|
|
|
|
115,3
|
|
|
|
Uf
|
Ulriksfors
|
98,3
|
|
|
|
Hvn
|
Hallviken
|
80,4
|
|
|
|
Js
|
Jämtlands Sikås
|
80,1
|
|
|
|
|
|
9,4
|
|
|
|
Hdl
|
Hammerdal
|
62,2
|
|
|
|
Mfn
|
Munkflohögen
|
45,2
|
|
|
|
Nån
|
Norderåsen
|
38,1
|
|
|
|
Hgs
|
Häggenås
|
28,4
|
|
|
|
Lit
|
Lit
|
12,6
|
|
|
|
Åkt
|
Åskott
|
5,6
|
|
|
|
|
Storlieniin
|
1,9
|
|
|
|
Jli
|
Jamtli
|
1,2
|
|
|
|
|
|
1,0
|
|
|
|
Ösv
|
Östersund västra
|
0,0
|
|
|
|
Ös
|
Östersund C
|
|
|
|
|
|
Sundsvalliin
|
Merkkien selitykset
|
|
Infobox OK |
Östersund–Jällivaara-rata on Ruotsin rataverkkoon kuuluvan Inlandsbanan-radan pohjoisin osuus. Rataosan pituus on 746 kilometriä, ja lukuun ottamatta rataosuutta Östersund–Jamtli se on yksiraiteinen, sähköistämätön eikä sillä ole automaattista junien kulunvalvontaa.[1] Rataosan ylläpidosta ja liikennöinnistä vastaa vuonna 1993 perustettu Inlandsbanan AB.
Historia
Rata avattiin liikenteelle useassa osassa seuraavasti:[1]
- 1910–1911: Jällivaara–Porjus
- 1911–1912: Östersund–Ulriksfors–Strömsund
- 1915: Ulriksfors–Dorotea
- 1918: Dorotea–Vilhelmina
- 1923: Vilhelmina–Storuman
- 1927: Porjus–Jokimukka
- 1928: Storuman–Sorsele sekä poikkirata Jörn–Arvidsjaur
- 1933: Arvidsjaur–Storuman
- 1936: Arvidsjaur–Jokimukka
Liikenne
Vastavalmistuneenakaan rataosa ei ollut kovinkaan vilkasliikenteinen. Maantieliikenteen ja henkilöautoilun yleistymistä edeltävänä aikana 1950-luvulla rataosan liikenne oli historiansa vilkkainta. Tämän jälkeen alkoi sekä henkilö- että tavarajunavuorojen vähentyminen rahdin ja matkustajien siirtyessä maanteille. 1970–1980-luvuilla rataosalta lakkautettiin muutamia lyhyitä sivuratoja, samoin kuin osa tavaraliikenteestä Jokimukan eteläpuolelta.
1980-luvun lopussa henkilöliikenteen alasajo aloitettiin ja sen lakkautus tapahtui vuonna 1991. Rataosaa uhkasi jopa purkaminen, mutta vuonna 1993 se siirtyi valtiolta Inlandsbanan AB:n omistukseen. Yhtiö liikennöi radalla muutamia tavarajunavuoroja ympäri vuoden sekä kesällä turistisesongin aikaan henkilöjunaliikennettä kiskobussein.
Lähteet
Aiheesta muualla
|
|