Çorum on kaupunki ja samannimisen maakunnan keskus Pohjois-Turkissa. Vuoden 2000 väestönlaskennassa siellä oli noin 161 000 asukasta, arvio vuodelle 2018 on 263 000.[1]
Maantiede
Çorum sijaitsee viljavan tasangon reunalla, vanhan Anatoliasta Mustallemerelle kulkevan kauppareitin varrella.[2] Sen etäisyys maan pääkaupungista Ankarasta on noin 240 km.[3]
Corumin ilmasto on Turkin oloissa kylmä ja vastaa Keski-Eurooppaa. Päivälämpötilat ovat kesällä 30 asteen yläpuolella mutta talvella nollan vaiheilla. Vähiten sadetta saadaan elo- ja syyskuussa.[4] Kaupungin ympöristössä on useita kuumia lähteitä. Muutaman kilometrin päässä on myös hiihtokeskus.[5]
Corumissa on moskeija 1200-luvulta ja useita ottomaanien aikaisia rakennuksia.[2] Çorumin kaupunginmuseota pidetään hyvänä johdatuksena Hattušaan ja alueen historiallisiin ja esihistoriallisiin kohteisiin tutustumista varten.[6]
Historia
Çorumin alueen historia ja kulttuuri alkavat seitsemän tuhannen vuoden takaa. Paleoliittiselta ja neoliittiselta kaudelta on löytynyt kivisiä työkaluja, mutta niihin ei voida varmasti yhdistää asutuksen jäänteitä. Ensimmäiset asutuksen jäänteet ovat kalkoliittiselta kaudelta suunnilleen 5000-luvulta eaa. Tuohon aikaan työkalujen valmistamiseen käytettiin kuparia, ja Çorumin seudulla on kuparimalmia, mikä auttoi teknologian nopeaa kehittymistä. Nykyisen kaupuungin ympäristöstä on löytynyt pronssikauden kaupunkivaltioiden muureja. Assyrialaiset kävivät seudulla kauppaa noin 2000-luvulla eaa. Tuolta ajalta on peräisin kirjoitustaito nykyisen Anatolian alueella.[7]
Heettiläiset aloittivat Anatolian valloittamisen tältä alueelta assyrialaisten vetäydyttyä. Heidän valtakuntansa kukoisti 1650-1200 eaa.[8] Boğazkalen kansallispuistossa lähellä Çorumia on monia arkeologisia kohteita tuolta ajalta.[9]
Heettiläisten valtakunnan hajottua valta siirtyi fryygialaisille, joiden aikana Çorum siirtyi rautakauteen. Heidän jälkeensä tulivat kimmerialaiset, persialaiset ja Aleksanteri Suuri. Roomalaiset valloittivat seudun Julius Caesarin aikana, ja Rooman jakautumisen jälkeen alue kuului Bysanttiin.[7]
Çorum kehittyi voimakkaasti Seldžukkien valtakunnan aikana. Kılıç Arslan I tarvitsi kaupungin tukea taistelussa ristiretkeläisiä vastaan, ja rakennutti sinne linnoituksen. Myös monet moskeijat ovat tältä ajalta.[10]
Çorum oli yksi kaupungeista, joka kärsi pahimmin Turkin itsenäisyyssodan (1919–1923) taisteluista.[11]
Talous ja liikenne
Çorumin perinteisiä tuotteita ovat puuvilla-, kupari- ja nahkatuotteet. Ympäröivä maaseutu tuottaa viljaa, hedelmiä, tupakkaa ja sokerijuurikasta.[2] Kaupungin kuuluisin herkku on paahdetut kikherneet.[3]
Turkin ensimmäisen mantereelle tehtävän nesteytetyn maakaasun tuotantolaitoksen ja varaston suunnittelu Corumiin aloitettiin vuonna 2018.[12]
Çorumista on linja-autoyhteys Ankaraan, Samsuniin ja Amasyaan.[13]
Väestö
Çorumin väkiluvuun arvioidaan kasvaneen 2010-luvulla 2,24 % vuodessa.[1]
| Çorumin väkiluku
|
| 2018 (arvio)
|
263 894
|
| 2011 (arvio)
|
225 927
|
| 2000
|
161 321
|
| 1990
|
116 810
|
| 1985
|
96 725
|
| 1980
|
75 726
|
| 1970
|
57 576
|
Koulutus
Hitit-yliopisto on perustettu Çorumiin vuonna 2006. Siellä on noin 650 opetushenkilökuntaa ja 19 000 opiskelijaa.[14]
Lähteet
Aiheesta muualla
