Äänekoski Oy oli suomalainen vuosina 1896–1942 Äänekoskella toiminut metsäteollisuusyritys jonka toimintaa jatkaa nykyisin Metsä Board Äänekoski.[1]
Yhtiön perustajat olivat tamperelainen kauppaneuvos Lars Johan Hammarén, hänen poikansa johtaja Edvin Hammarén ja Kyröskosken puuhiomon ja paperitehtaan isännöitsijä, insinööri Johan Erland Hammarén. Vuonna 1897 yhtiön osakkaaksi tuli myös vuorineuvos Gösta Sumelius. Sumelius ja Hammarén omistivat yhdessä vuonna 1870 perustetun Hammarén & Co:n joka oli perustanut Kyröskoskellepuuhiomon ja paperitehtaan. He ostivat vuonna 1895 Äänekoskelta maa-alueita ja koskiosuuksia muun muassa paikalliselta mahtimieheltä maanviljelijä Kalle Piiloselta. Vuonna 1898 ostettiin yhtiön nimiin Piiloselta vielä miljoonan markan kauppahinnalla 19 maatilaa metsineen Keski-Suomesta sekä 74 hakkuusopimusta.[1]
Sisäkuva Äänekoski Oy:n sahalta Äänekoskella vuonna 1933. Kuvaaja Aarne Pietinen, Museoviraston Historian kuvakokoelma, ID 978639.
Rakennustyöt alkoivat Äänekoskella vuonna 1897 ja saha, puuhiomo ja kartonkitehdas aloittivat toimintansa 1899. Vuonna 1900 valmistui yhtiön rakennuttama kapearaiteinen rautatie Äänekosken ja Suolahden välille ja tehtaat saatiin yhdistettyä valtakunnan rataverkkoon. Yhtiö siirtyi 1905 valmistamaan paperia kun puupahvin valmistus osoittautui kannattamattomaksi. Yhtiön sahalaitos tuhoutui tulipalossa samana vuonna, mutta se rakennettiin uudelleen parempaan paikkaan. Vuonna 1906 valmistui yhtiön paperitehdas jossa oli Suomen suurin 6 000 tonnia ruskeaa käärepaperia vuodessa tuottanut paperikone. Äänekoski Oy:n pääkonttori oli vuoteen 1907 saakka Tampereella kunnes se siirrettiin Äänekoskelle. Paperitehtaalla oli vuonna 1908 seitsemän kuukautta kestänyt lakko joka päättyi lakkolaisten tappioon.[1]
Äänekoski Oy siirtyi valmistamaan sanomalehtipaperia vuonna 1917 sen jälkeen kun ruskean käärepaperin markkinat Venäjällä oli menetetty. 1920-luvulla rakennettiin tehtaan uusi konttorirakennus ja paloasema 1923, uudistettiin tehtaan höyrykattilalaitos 1925, vesivoimalaitos 1926 ja paperikone 1927. Tehdasosastojen sähköistys aloitettiin 1926 ja uusi sahalaitos valmistui Kuhnamon rannalle 1929. 1930-luvulla uudistettiin vesivoimalaitos 1932–1933 ja rakennettiin uusi sulfiittiselluloosatehdas 1936–1938.[1]
Äänekoski Oy joutui toisen maailmansodan puhjettua rahoituskriisiin menetettyään vientimarkkinansa. Kriisi ratkesi kun Wärtsilä Oy osti yhtiön lähes koko osakekannan Hammarénin ja Sumeliusten suvuilta. Elokuussa 1942 Äänekoski Oy fuusioitiin Wärtsilän keväällä 1942 perustamaan Wärtsilä-Selluloosa Oy-nimiseen yhtiön johon kuuluivat myös Karjalan kannaksellaJohanneksen pitäjässä sijainneet teollisuuslaitokset jotka Wärtsilä oli aiemmin ostanut Hackman & Co:lta. 1940-luvulla Äänekoskelle rakennettiin sulfiittispriitehdas ja etikkahappotehdas sekä laajennettiin muutenkin tehdasta.[1]
Wärtsilä myi vuonna 1953 Metsäliiton Selluloosa Oy:lle lähes koko Wärtsilä Selluloosa Oy:n osakekannan. Wärtsilä-Selluloosa Oy muutettiin samana vuonna takaisin Äänekoski Oy:ksi ja tällä nimellä se toimi vuoteen 1957 saakka jolloin nimi muutettiin Metsäliiton Selluloosa Oy:ksi.[1]
