Kalba labiausiai paplitusi Bugeineso (Bugøynes), Neideno (Neiden), Vakarų Jakobselvo (Vestre Jakobselv), Vadsės ir Berselvo (Børselv), šiek tiek mažiau – Nordreisos ir Storfjordo savivaldybėse. Šiaurės rytų Norvegijoje, daugiausia aplink Varangerio fjordą, žmonės kalba labai panašia į bendrinę suomių kalbą tarme.
Vertinant skirtingais kriterijais, manoma, kad kvenų kalba dabar kalba nuo 2000 iki 8000 žmonių. Kadangi ja šneka vos keli jauni žmonės, ji laikoma nykstančia kalba.
Kvääninkieli oon se kieli mitä kväänit oon puhuhneet ja vielä tääpänäki puhhuuvat, ja mikä oon säilyny ruottalaistumisen ja norjalaistumisen läpi minuriteettikielenä. Minun mielestä Torniolakson «meiän kieliki» oon vanhaa kvääninkieli tahi vanhaala meiđän kielelä kaihnuunkieli.
Bendrine suomių:
Kveenin kieli on se kieli, jota kveenit ovat puhuneet ja vielä tänä päivänäkin puhuvat, ja joka on säilynyt ruotsalaistumisen ja norjalaistumisen läpi vähemmistökielenä. Minun mielestäni Torniolaakson „meidän kielikin“ on vanhaa kveenin kieltä tai vanhalla meidän kielellämme kainun kieltä.
Lietuviškas vertimas:
Kvenų kalba yra kalba, kuria, kaip mažąja kalba, kvenai kalbėjo ir dar kalba ir kuri išgyveno švedinimą bei norveginimą. Mano nuomone, Torno slėnio „meänkieli“ taip pat yra senosios kvenų kalbos arba mūsų senosios kainų kalbos paveldas.
