Kodály syntyi Kecskemétissä, mutta vietti suuren osan lapsuudestaan Galántassa ja Nagyszombatissa (nykyinen TrnavaSlovakiassa). Kodály alkoi jo varhain viulunsoiton, ja oppi isältään, joka oli taitava amatöörimuusikko, musiikin peruskäsitteet. Opiskeltuaan sävellystä Hans Kösslerin opissa Budapestissa Kodály aloitti ensimmäisten joukossa kansanmusiikin tutkimisen. Tutkimusta varten Kodály kierteli kylissä ja keräsi kansanlauluperinnettä. Yhdessä Béla Bartókin kanssa hän julkaisi useita unkarilaisia kansanlaulukokoelmia. Kodály on myös säveltänyt paljon kansanmusiikkia kuoroteoksiksi.
Vuonna 1942 Kodály emeritoitui professorin virasta. Toisen maailmansodan päätyttyä hänestä tuli unkarilaisen taideneuvoston puheenjohtaja.
Sävellystyö
Kodály sävelsi paljon pieniä teoksia, mutta myös täysmittaisen oopperanHáry János (1926), jota tosin ei ole kovin usein esitetty. Tunnetuimpiin teoksiin kuuluu myös sota-aikana (1944) solisteille, kuorolle, orkesterille ja uruille sävelletty messu Missa brevis.[2]
Musiikkikasvatus
Vuodesta 1907 Kodály työskenteli professorina Budapestin konservatoriossa musiikinopetuksen parissa. Hän julkaisi aiheesta useita kirjoja ja esseitä. Kodály'in oppeihin viitataan musiikinopetuspiireissä usein termillä Kodály-metodi, vaikka hän ei koskaan suunnitellut täsmällistä metodia, vaan lähinnä luonnosteli erilaisia ideoita.[3]
Kodályn musiikkikasvatusfilosofia perustuu säveltapailuun: ihmisen oman äänen käyttämiseen ja kuuntelukyvyn kehittämiseen. Aikuiset tarjoavat lapselle rakennusaineita kehitykseen yhdessä lapsen kanssa laulaen, leikkien ja kuunnellen. Pohjana ovat synnyinmaan perinteiset lastenlaulut ja kansanlaulut.[4]
