Zoen isän Konstantinos VIII:n kuoleman jälkeen Zoe hallitsi miehensä Romanos III:n kanssa. Romanoksen kuoltua vuonna 1034 Zoe meni naimisiin Mikael IV:n kanssa. Mikael kuoli vuonna 1041. Seuraava kanssahallitsija oli Zoen ottopoika Mikael V, mutta hän kuoli jo seuraavana vuonna.
Kahden kuukauden ajan vuonna 1042 Zoe hallitsi siskonsa Theodoran kanssa. Zoen kolmas ja viimeinen mies Konstantinos IX hallitsi vielä Zoen kuoleman jälkeen vuonna 1050.
Paavo Haavikko on esseessään ”Sampo, Bysantin rahamylly” Mitä-Missä-Milloin 1975 -kirjassa ja runoelmassaan Kaksikymmentä ja yksi (1974) esittänyt, että keisarinna Zoe olisi ollut KalevalanPohjan akan esikuva.[1]