Zarqa tai nykyarabiaksi Nahr ez-Zarqa[1] on Jordaniin laskeva joki, joka on aikaisemmin tunnettu hepreankielisellä nimellä Jabbok, jota käytetään edelleen useissa kielissä.
Joki alkaa lähes 800 metrin korkeudessa Ain Ghazalin lähteestä, joka sijaitsee Ammanista koilliseen, juoksee aluksi pohjoiseen ja sitten länteen.[2] Se virtaa Jordanin itäpuolella syvässä ja leveässä laaksossa keskimäärin 355 metriä merenpinnan alapuolella[3], seudun tiheimmin asutettujen (keskimäärin 221 henkeä km2)[3] ja teollistuneimpien alueiden halki. Zarqa yhtyy Jordaniin Gennesaretinjärven ja Kuolleenmeren välissä.
Jokea säännöstellään vuonna 1970 valmistuneella padolla, jota korotettiin vuonna 1987. Joen vettä käytetään runsaasti kaupunkien vesihuoltoon, kasteluun ja teollisuuden tarpeisiin. Pahasti saastuneen joen veden laatu on heikentynyt entisestään siihen johdetuista kotitalouksien ja teollisuuden jätevesistä, joita joutuu täysin käsittelemättöminä jokeen. Joen virtaama muodostuu jo luontaisestikin vähävetisinä kesäkuukausina suurelta osin näistä vesistä.[4] Zarqa-joen entistäminen onkin yksi Jordanian ympäristöministeriön tärkeimmistä tehtävistä.[5]
Zarqa-joen maisemia lokakuussa 2009, Ammanin ja Jerashin välillä.
Joesta käytetään useita nimiä, joista Jabbok esiintyy jo Raamatussa. Esimerkiksi ensimmäisessä Mooseksenkirjan luvun 32 jakeissa 22-32 kerrotaan, kuinka Jaakob taisteli tuntemattoman miehen kanssa Jabbokin kahluupaikalla. Erilaisten kirjoitusasun muunnosten lisäksi Nahr ez-Zarqaa tarkoitetaan Jabbokin lisäksi nimillä Seil ez Zarqa, Wadi Ain Ghazal, Wadi Zerka, Wadi `Ayn Ghazal ja Wadi az Zarqa' muunnoksineen. [3]
Zarqa-joen geologiseksi iäksi oletetaan noin 30 miljoonaa vuotta. Seutu on kuivaa ja enimmäkseen viljeltyä, mutta jonkin verran esiintyy luontaisesti harvaa piikkipensaskasvustoa.[3] Joen varrelta on löydetty runsaasti meripihkaa, josta löydetyt eläinten ja kasvien jäänteet kertovat alueella aikoinaan vallinneista trooppisista oloista sekä runsaasta eläin- ja kasvikunnasta.
Lähteet
↑Nahr ez Zarqa: Israel 30.3.1995. ITA, Countries of the World. Viitattu 13.2.2012. (englanniksi)
↑Gibson, Shimon & Negev, Avraham (toimittajat): Achaelogical Encyclopedia of the Holy Land, s. 253. The Continuum Publishing Group, 2001. ISBN 978-0826413161(englanniksi)
