Zübeyde Hanımin saamaan koulutukseen kuului vain luku- ja kirjoitustaito. Zübeyde Hanımin koulutusta pidettiin kuitenkin hyvin korkeana, sillä Ottomaanien valtakunnassa naiset eivät saaneet kovinkaan suurta koulutusta. Kampanja "naiset eivät tarvitse koulutusta" oli tuttu Ottomaanien valtakunnassa, joten monet naiset jäivät koulutuksen ulkopuolelle.
Koska Zübeyde Hanım (suom.Arvon rouva Zübeyde) osasi lukea ja kirjoittaa, hän sai alun perin kutsumanimekseen Zübeyde Molla (suom.Zübeyde viisastelija). Zübeyde Hanım oli hyvin uskonnollinen nainen, ja hän piti kiinni uskonnosta, joten hän halusi poikansa Mustafan menevän islamilaiseenmadrasa-kouluun, jossa opetetaan koraania.
Zübeyde Hanımin ensimmäinen aviomies oli Ali Rıza Efendi. Zübeyde Hanım tapasi miehensä tullissa; tämä oli töissä rajavartiolaitoksessa. Ali Riza ja Zübeyde Hanım menivät naimisiin perinteisen järjestetyn avioliiton kautta.
Zübeyde Hanım oli naimisiin mennessään melkein aikuinen ja 20 vuotta aviomiestään nuorempi. Perheen ensimmäiset lapset Fatma, Ömer ja Ahmet kuolivat nuorina. Myöhemmin Zübeyde Hanım ja Efendi saivat kolme lasta. Esikoinen Mustafa syntyi 1881 ja Makbule vuonna 1885. Vuonna 1889 heille syntyi tytär Naciye, joka kuoli tuberkuloosiin.
Zübeyde ja Mustafa
Mustafa Kemalin isä Ali Rıza Efendi kuoli Mustafan ollessa kuusivuotias. Zübeyde Hanım muutti veljensä Hüseyinin luokse tämän maatilalle Salonikiin[3]. Zübeyde Hanım meni naimisiin Ragıp Beyn kanssa, jolla oli jo neljä lasta ex-vaimonsa kanssa. Tämä suututti Mustafaa, joka piti äitinsä uutta liittoa osoituksena siitä, ettei tämä kunnioittanut isän kuolemaa enää.
Turkin itsenäisyyssodan aikana vuonna 1919 Kemal Atatürk ei pitänyt suhteita äitiinsä, eikä tämä hyväksynyt Mustafan avioliittoa erään nuoren naisen kanssa.
↑Winer, Jerome A.; Anderson, James W.: The Annual of Psychoanalysis, V. 31: Psychoanalysis and History. Routledge, 5.9.2013. ISBN 9781134911820Teoksen verkkoversio. (englanti)