|
Yön selkään
Yön selkään (Into the Night) on vuonna 1985 ensi-iltansa saanut yhdysvaltalainen seikkailu- ja komediaelokuva, jonka ohjasi John Landis ja jossa pääosia näyttelivät Jeff Goldblum ja Michelle Pfeiffer. Elokuvassa on runsaasti cameorooleja, joita tekivät kuuluisat elokuvantekijät ja ohjaajat, myös Landis itse. Ääniraita sisältää laulut ”In the Midnight Hour” ja ”Lucille”, jotka esitti blueskitaristi B. B. King.
Juoni
Kun Jeff Goldblumin esittämä Ed Okin, unettomuudesta kärsivä ja onneton mies, saa selville että hänen vaimollaan on suhde toisen miehen kanssa, hän lähtee ajamaan päämäärättömästi ympäri Los Angelesia. Hän saapuu lentokentälle, jossa hänet yllättää kaunis jalokivien salakuljettaja, Diana (Michelle Pfeiffer), joka tulee Edin autoon ja pyytää häntä ajamaan pois, että Diana pääsisi pakoon neljältä iranilaiselta poliisiagentilta, jotka jahtaavat häntä. Diana pyytää Ediä ajamaan hänet useisiin paikkoihin, ja Ed tulee sotkeutuneeksi mukaan Dianan ahdinkoon. Ed saa selville, että Diana on salakuljettanut maahan arvottomia smaragdeja ja häntä ovat pitkään ajaneet takaa useat henkilöt, kuten mainitut SAVAKin agentit ja brittiläinen palkkamurhaaja (David Bowie).
Näyttelijät
Cameoroolit
John Landis esiintyy elokuvassa itsekin iranialaisen kätyrin sanattomassa roolissa. Hänen lisäkseen elokuvassa ovat myös:
- Jack Arnold, tieteiselokuvien ohjaaja, ohjannut muun muassa vuoden 1953 It Came from Outer Space, esittää miestä, joka on hississä koiran kanssa.
- Rick Baker, Oscar-palkinnon voittaja vuoden 1981 elokuvasta Ihmissusi Lontoossa, esittää huumekauppiasta
- David Cronenberg, ohjannut muun muassa vuoden 1975 elokuvan Kylmät väreet ja vuoden 1977 elokuvan Verenimijät, esittää Edin valvojaa
- Jonathan Demme, Oscar-palkinnon voittaja vuoden 1991 elokuvan Uhrilampaat ohjauksesta, esittää laihaa agenttia, jolla on lasit
- Richard Franklin, australialainen vuoden 1981 elokuvan Kuolema kyydissä ohjaaja, esittää ilmakehäinsinööriä, joka istuu Herbin vieressä kahvilassa
- Carl Gottlieb, kirjoitti vuoden 1975 Tappajahaita, esittää suurta, viiksekästä liittovaltion agenttia
- Amy Heckerling, ohjasi vuoden 1982 elokuvan Kuumat kinkut ja vuoden 1996 elokuvan Clueless, esittää kömpelöä tarjoilijatarta
- Jim Henson, Muppettien keksijä, esittää miestä, joka puhuu puhelimessa ”Bernielle”
- Colin Higgins, kirjoitti vuoden 1971 elokuvan Harold ja Maude ja ohjasi vuoden 1982 elokuvan Texasin paras pikku porttola, esittää panttivankielokuvan näyttelijää
- Lawrence Kasdan, kirjoitti ja ohjasi vuoden 1981 elokuvan Huuma, esittää poliisietsivää, joka kuulustelee Budia
- Jonathan Lynn, kirjoitti televisiosarjan Kyllä, herra ministeri, esittää räätäliä joka varustaa SAVAKin agentit
- Paul Mazursky, ohjasi vuoden 1969 elokuvan Bob & Carol & Ted & Alice ja vuoden 1978 elokuvan An Unmarried Woman, esittää Bud Hermania, rantatalon omistajaa ja huumekauppiasta
- Carl Perkins, rockmuusikko ja ”Blue Suede Shoesin” säveltäjä, esittää herra Williamsia
- Daniel Petrie, ohjasi vuoden 1961 elokuvan A Raisin in the Sun, esittää panttivankielokuvan ohjaajaa
- Dedee Pfeiffer, näyttelijä, Michelle Pfeifferin sisar, esittää huoraa
- Waldo Salt, Oscar-palkinnon voittaja vuoden 1969 elokuvasta Keskiyön cowboy ja vuoden 1978 elokuvasta Katkera paluu, esittää hylättyä ihmistä
- Don Siegel, vuoden 1956 elokuvan Ruumiinryöstäjät ja vuoden 1971 elokuvan Likainen Harry ohjaaja, esittää miestä, joka jäi kiinni tytön kanssa hotellin kylpyhuoneessa
- Roger Vadim, vuoden 1956 elokuvan ...ja Jumala loi naisen ja vuoden 1968 elokuvan Barbarella ohjaaja, esittää herra Melvilleä, ranskalaista kidnappaajaa
Arvosteluja
Yön selkään sai arvostelun 38 % Rotten Tomatoesiin, jossa se sai paljon sekalaista kritiikkiä.[2] Vincent Canby New York Timesissa kirjoitti: ”Osa Into The Nightista on hauskaa, suuri osa siitä on irvokasta ja se on kokonaan kuin sisäpiirielokuva Bel Air-piirin elokuvantekijöille jotka katsovat toistensa elokuvia.” Hän antoi kiitokset kahdelle päänäyttelijälle.[3] Variety-lehti kirjoitti että ”elokuva yrittää toisinaan saada naurua aikaiseksi liian kovasti ja toisinaan taas jännitystä”, ja myös siinä kiitetään Jeff Goldblumin esiintymistä.[4]
Jotkut kriitikot tekivät suuren numeron useista Landisin ystävien cameo-esiintymisistä. Roger Ebert Chicago Sun-Timesissa kirjoitti: ”Jos minä olisin ollut jonkun näyttelijätähden agentti, olisin varmasti valittanut Landisin toiminnasta.”[5] Time Out kirjoitti: ”Suosittujen elokuvantekijöiden näkeminen pikkurooleissa vaikuttaa merkityksettömältä, mutta David Bowie tekee loistavan esiintymisen brittipalkkamurhaajana, ja kaksi tähtinäyttelijää ovat loistavia.”[6]
Kotimaisen Elitisti-verkkojulkaisun arvostelussa Tapani Maskula pohtii elokuvan sisältöä sanoin: "Landisin ohjaustyön voi katsoa hiljaiseloa viettävän virkamiehen fantasiana, jossa hänen haaveensa ja pelkonsa pääsevät valloilleen."[7]
Lähteet
|
|
