Yhdistyneen kuningaskunnan mellakat puhkesivat 17-vuotiaan pojan tehtyä 29. heinäkuuta 2024 Southportin puukkoiskun, josta nostettiin syytteet kolmesta murhasta ja kymmenestä murhan yrityksestä.^[1] Mellakat laajenivat maan vakavimmiksi yli vuosikymmeneen.^[2]

Poliisin mukaan Venäjään kytkeytyvä valemedia ja äärioikeiston levittämä disinformaatio olivat merkittävä syy mellakoiden syntyyn. Britannian ulkomaan tiedustelupalvelun entinen johtaja Richard Dearlove kommentoi, että levitetyt valheet ovat osa Vladimir Putinin ”harmaata sotaa” länsimaita vastaan.^[3]

Mellakoiden syttymiseen vaikuttivat valeuutiset ja väärät tiedot, joissa puukkoiskun tekijää väitettiin maahan tulleeksi ja turvallisuuspalvelun tarkkailemaksi ulkomaalaiseksi muslimiksi.^[4][1] Tekijäksi sepitettiin veneellä vuonna 2023 turvapaikanhakijana saapunut ”Ali al-Shakati”.^[5] Tuomari määräsi todellisen epäillyn henkilöllisyyden paljastettavaksi. Epäillyksi nimettiin Walesissä ruandalaisille vanhemmille syntynyt kristitty Axel Rudakubana.^[1] The Times väitti mellakoiden taustalla olleen Britannian historian vaikuttavimman valeuutiskampanjan.^[4]

Hope not Hate -järjestön tutkimusjohtajan mukaan mellakoita ja rasistisia hyökkäyksiä ei organisoitu keskitetysti, vaan niitä lietsoi usein X-palvelussa tapahtuva disinformaation levitys ja jännitteiden lietsominen.^[6] Aktivisti Tommy Robinson sai osakseen syytöksiä toimintaan kannustamisesta.^[1][6] Hän oli ennen puukkohyökkäystä 27. heinäkuuta 2024 johtanut suuren mielenosoituksen, jättänyt sitten saapumatta oikeuden kuulemiseen ja poistunut maasta.^[1]

Southportissa ryhdyttiin mielenosoituksiin, joihin saapui väkeä myös kaupungin ulkopuolelta. Mielenosoitusten kärjistyminen johti kymmenien poliisien loukkaantumiseen ja moskeijan vahingoittumiseen.^[4]

Mellakat levisivät laajemmin Englantiin ja Pohjois-Irlantiin.^[5] Toimintaan kuului muun muassa tulipalojen sytyttämistä ja murtautumisia.^[6] 31. heinäkuuta 2024 poliisi pidätti lähellä Downing Streetiä Lontoossa yli sata mielenosoittajaa, jotka huutelivat maahanmuuttovastaisia iskulauseita ja Tommy Robinsonin nimeä. Mielenosoittajat heittelivät poliisia pulloilla ja tölkeillä. Pidätyksiä tehtiin myös pelastustyöntekijöihin kohdistetun väkivallan takia.^[4] Rotherhamissa noin 700-henkiseksi arvioidusta väkijoukosta heiteltiin poliiseja lasipulloilla ja oluttölkeillä elokuun alussa 2024. Myös poliisikoiria ja poliisin hevosia haavoitettiin. Yhteenottoja poliisin kanssa ilmeni muuallakin.^[7] Hyökkäyksiä kohdistettiin lisäksi muslimeihin ja muihin vähemmistöihin.^[2] Hotelleja vastaan hyökättiin, koska ne tarjosivat majoitusta turvapaikanhakijoille.^[6]

Mielenosoittajista osa on suoratoistanut omaa laitonta toimintaansa internetiin esimerkiksi Tiktokin välityksellä. Britannian poliisilaitokset ovat tämän vuoksi alkaneet tarkkailla sosiaalista mediaa aiempaa tarkemmin löytääkseen todistusaineistoa.^[8]

Pääministeri Keir Starmer kutsui mellakoiden johdosta hätäkokouksen koolle 5. elokuuta 2024. Edeltäneenä viikonloppuna mellakoiden tiimoilta oli pidätetty lähes 150 henkilöä.^[7] Mellakoista syntyi ensimmäinen Starmerin kohtaama poliittinen kriisi; hän oli noussut pääministeriksi vaalivoiton myötä kuukausi aiemmin.^[9] Elokuun 7. päivästä lähtien rasisminvastaisia mielenosoituksia oli paljon enemmän kuin äärioikeiston mielenosoittajia.^[10]

Keir Starmer piti mellakoita äärioikeistolaisina.^[7][2] Hallinto lupasi moskeijoille tarjottavan hätäsuojelua.^[7] Molemmat Ison-Britannian pääpuolueet tuomitsivat väkivaltaiset mielenosoitukset.^[9] Oppositiojohtaja, Starmerin edeltäjä Rishi Sunak lupasi täyden tuen virkavallalle. Hänen mukaansa levottomuuksilla ei ollut mitään tekemistä Southportin murhenäytelmän kanssa.^[9] Nigel Farage piti mellakoiden syynä hallitsematonta massamaahanmuuttoa.^[7] Mellakat ja protestit ovat myös saaneet vastustusta muun muassa muslimien järjestämiltä vastamielenosoituksilta.^{[7] [11]}

Elon Musk julkaisi X-palvelussa viestin, jossa sanoo sisällissodan olevan Britanniassa väistämätön.^[7]

Poliisin mukaan Venäjään kytkeytyvä valemedia ja äärioikeistolaisten vaikuttajien levittämä disinformaatio olivat merkittävä syy mellakoiden syntyyn. MI6:n entinen johtaja Richard Dearlove sanoi, että disinformaatio on osa Vladimir Putinin ”harmaata sotaa” länsimaita vastaan. ”Ihmiset eivät tunnu ymmärtävän sitä mittakaavaa, missä venäläiset ovat valmiita lietsomaan konfliktia”, Dearlove sanoi The Telegraph -lehdelle.^[3]