Yangshaon kulttuuri oli esihistoriallinen, kivikautinen maataviljelevien kylässä asuvien ihmisten muodostama kyläkulttuuri Kiinassa noin 5000–3000 eaa. Se sijaitsi Keltaisenjoen keskijuoksulla. Tunnetuin jäänne on Banpon kylä.
Yangshaon varhainen kulttuuri kukoisti Keltaisenjoen keskijuoksulla, Keltaisenjoen, Weijoen ja Fenjoen yhtymäkohdassa. Alueella oli lehtimetsää ja lössiaroa.[1] Yangshaon kulttuuriin liittyen on löytynyt hakkuja, lapioita ja kaivukepin painoja. Kotieläiminä pidettiin koiria, sikoja, nautoja, lampaita ja vuohia. Karjanhoito oli ehkä tullut lännestä. Hirssi käsitti jopa 90% ravinnosta. Jo tällöin oli onttokolmijalkaisia saviastioita, jotka olivat myöhemmälle ajalle tyypillisiä. Yangshaon keramiikka oli mello hyvin tehtyä. Saviastiat oli maalattu mustalla värillä punaiselle pohjalle, käsin tehtyä ja hitaalla savenvalajan pyörällä tournettella viimeisteltyä, dreijaa ei tunnettu.[2]
Yangshaon kulttuurin ajalta on löydetty kupariesineitä, luultavasti vain taottuja. Kaudella kasvatettiin luultavasti jo silkkitoukkia[3].
Jo aiemmin alkanut hirssin viljely yleistyi huomattavasti Yangshaon kauden edetessä[4]. Riisin viljely oli kadonnut kauden alussa Keltaisen joen keskijuoksulta, mutta palasi keskisellä Yangshaon kaudella takaisin[5].
Yangshaon kulttuurin aikajako
Banpo-vaihe (varhaisvaihe) 5000-4000 eaa. Löydettyjä kyliä: Weijoen laakson Shaanxin Banpo, Jiangzhai, Beishouling ja Dadiwan
Miaodigou-vaihe (keskivaihe) 4000-3500 eaa. Yangshaon kulttuurin alue laajenee, joillain alueilla asutuksen järjestymistä hieratkikoiksi ts: pieniä, suuria asutuksia jne, mm Länsi-Henanissa[6]. Ensi kertaa eliittihaudoissa käytetyä sinooperiväriä. Mm Jiangzhin kylä. Västö kasvoi kaudella nopeasti päätellen kylien koosta Henanissa jopa 90 ha kokoisia asutuskeskuksia[7]. Xianyang 130 ha[8]. Himeman myöhemmin Anban (Fufeng), jossa julkisia rituaalirakennuksia. Samaan aikaan henanissa 3-portainen asutushiearkia: suuria 45-90 ha keskuksia, keskisuuria 27-36 ha keskuksia ja pieniä alle 20 ha keskuksia. Esim Henanin alueen Xipo kattoi 40 ha[9]. Tämä on 10 kertaa enemmän kuin Yanshaon alkuvaiheen kylät samalla alueella[10]. Xipon aikainen Dadiwan Gansussa kattoi 50 ha, Gansun keskustassa kohotettu tasanne.
Yangshaon kulttuurin myöhäisvaihe noin 3500-3000 eaa.: asutushieararkiat leviävät laajemmalle, nykyisen ZhengZhoun lähellä olevalle 25 ha laajuiselle Xishanin kylälle rakennettiin ensimmäiset puristetusta maasta tehdyt muurit
Samaan aikaan lännessä Majiajyon kulttuuri 3300-2000 eaa., joka kehittyi Keski-Yangshaosta (Miaodigousta)
Väestön kasvu
.219 km2 tutkitulla alueella yliluon laaksossa Henanissa Yangshaon alkuvaiheessa 5 kylää yhteensä 2,3 ha alueella, mutta 46 ha 10 asutuskeskuksessa keksi-Yangshaossa, ja 76 ha 30 asutuskeskuksessa Yangshaon loppuvaiheessa.
Yangshaon jälkeen
Yangshaon jälkeen oli myöhäisvaihe, jolta ajalta on löydetty ensimmäiset lössirakenteet, ns. rammed earth keksi-Henanin Xishanista. Yangshaon jälkeen tuli lännessä Majiayaon kulttuuri, keksualueelle levisi Longshanin kulttuuri noin 3000 eaa.
↑The Cambridge Encyclopedia of Archaeology. Kartta s. 153
↑The Cambridge Encyclopedia of Archaeology, s. 153-156
↑Barber, E. J. W. (1992). Prehistoric textiles: the development of cloth in the Neolithic and Bronze Ages with special reference to the Aegean (reprint, illustrated ed.). Princeton University Press. p. 31.
↑Li Liu: The Chinese Neolithic: Trajectories to Early States, s. 26. Cambridge University Press, 6.1.2005. ISBN 9781139441704Teoksen verkkoversio (viitattu 3.12.2017). (englanti)
↑Colin Renfrew, Paul Bahn: The Cambridge World Prehistory. Cambridge University Press, 9.6.2014. ISBN 9781107647756Teoksen verkkoversio (viitattu 3.12.2017). (englanti)
↑Anne P. Underhill: A Companion to Chinese Archaeology. John Wiley & Sons, 26.2.2013. ISBN 9781118325780Teoksen verkkoversio (viitattu 3.12.2017). (englanti)