Tammenoksan vanhemmat olivat maanviljelijäFrans Ekqvist ja Fredrika Samulintytär. Sukunimi Ekqvist suomennettiin 1906, aluksi muodossa Tammioksa.
Hänen isänsä viljeli maatilaa Laukaassa, jonne perhe oli muuttanut 1870-luvun alkupuolella suurten nälkävuosien jälkeen. Hän itse oli lapsuudestaan saakka kiinnostunut maanviljelystä, mutta hän ei kuitenkaan ryhtynyt maanviljelijäksi. Sen sijaan hänestä tuli merkittävä maatalouden kehittäjä.[1]
Hän kirjoitti ylioppilaaksi Jyväskylän lyseosta 1888 ja valmistui kemisti-insinööriksi Polyteknillisestä opistosta 1893. Hän lähti täydentämään opintojaan Saksaan ja sieltä palattuaan hän työskenteli Jämsänkosken selluloosatehtaalla, ensin vuoromestarina ja myöhemmin teknisenä johtajana vuoteen 1896. Tämän jälkeen hän teki opintomatkoja muun muassa Yhdysvaltoihin ja Saksaan.[1]
Suomessa ei 1800-luvun lopulla ollut kemian teollisuudeksi luonnehdittavaa tuotantoa joitakin saippua- ja luujauhotehtaita lukuun ottamatta. Ulkomailla hankkimiensa kokemusten perusteella Tammenoksasta tuli alan uranuurtaja. Hänellä oli läheiset suhteet alan tutkimuskenttään, minkä lisäksi hän teki myös itse tutkimustyötä. Tuloksia hyödynnettiin hänen johtamissaan tehtaissa.[1]
Hän oli erityisen kiinnostunut sähkötekniikan hyödyntämisestä kemian teollisuudessa. Ruotsalaisyhtiö Elektrokemiska Ab perusti 1897 Tainionkoskelle suomalaisen tytäryhtiön Finska Elektrokemiska Ab:n, jossa valmistettiin kaliumkloraattia ruotsalaisen patentin pohjalta. Ruotsalainen menetelmä osoittautui kuitenkin kalliiksi ja kannattamattomaksi. Tammenoksa ryhtyi kehittämään uusia elektrolyyttisiä valmistusmenetelmiä, jotka johtivat erinomaisiin tuloksiin ja otettiin välittömästi käyttöön.[1]
Tammenoksa teki koko työuransa pääasiallisesti Elektrokemiska Ab:ssä, aluksi isännöitsijänä ja teknisenä johtajana 1897–1922, toimitusjohtajana 1922–1930 ja hallituksen puheenjohtajana vuodesta 1930 kuolemaansa 1943 saakka. Hän oli perustamassa valtion rikkihappo- ja superfosfaattitehdasta (sittemmin Kemira). Tehtaan koneet ostettiin Saksasta, koska niitä oli sattumalta saatavissa. Tehtaan perustamispäätös tehtiin vasta sen jälkeen. Tammenoksa toimi yhtiön hallituksen puheenjohtajana sen perustamisesta 1920 vuoteen 1933 saakka.[1]
Hän oli aktiivisesti mukana myös toisen valtionyhtiön Outokummun kaivostoiminnassa. Yhtiön toiminta oli alkanut 1910, mutta kaivosten hyödyntäminen oli ollut heikkoa omistajien välisten erimielisyyksien takia. Yhtiöstä tuli valtion liikelaitos 1924. Tammenoksa toimi kiistojen sovittelijana ja Outokummun hallituksen puheenjohtajana 1925–1926.[1]
Hänen nimensä on jäänyt ehkä pysyvimmin teollisuuden historiaan perheyhtiö Chymos Oy:n perustajana. Hän perusti yhtiön Tainionkoskelle 1906 nimellä ’’Alkoholittomien Juomien Tehdas Chymos”. Tehtaan nimi saatiin kreikan kielen sanasta ’’khymos’’ (χυμός), joka tarkoittaa juomaa. Tammenoksa kehitti kotikeittiössään mehujen valmistusmenetelmiä ja markkinoi tuotteita mainostamalla. Sanomalehdissä julkaistiin runomuotoisia mainoksia, joiden tekstin hän oli itse sepittänyt. Hän hankki 1921 tehtaalle tontin Lappeenrannasta, jonne tehtaan koneet uitettiin pitkin Saimaata Tainionkoskelta. Tehdas aloitti toimintansa vuonna 1922 . Tammenoksa työskenteli yhtiön toimitusjohtajana 1906–1929. Tässä tehtävässä jatkoi hänen poikansa Jukka Tammenoksa, jonka johdolla Chymos kehittyi pienestä perheyhtiöstä mehu- ja säilyketeollisuuden suuryritykseksi.[1]
Wäinö Tammenoksa oli 1920-luvulla Kansallisen Kokoomuspuolueen johtohenkilöitä Lappeenrannassa. Hän osallistui myös kunnallispolitiikkaan Lappeenrannan kaupunginvaltuustossa 1925–1928, joista viimeisen vuoden puheenjohtajana. Hän oli myös aktiivisesti mukana alansa järjestötoiminnassa.[1]
Hän oli kemianteollisuuden asiantuntijana useissa valtion komiteoissa joko puheenjohtajana tai jäsenenä. Hän oli Kemistiklubin ja Suomalaisten Teknikkojen Seuran kunniajäsen.[1]
