Wäinö Bonsdorff

Emil Rautala maalaamassa kauppakorkeakoulun rehtori Wäinö Bonsdorffin muotokuvaa 18.11.1942.

Wäinö Waldemar Bonsdorff (21. heinäkuuta 1876 Helsinki – 7. toukokuuta 1951 Helsinki[1]) oli suomalainen kemisti ja taloustieteilijä. Hän oli Kauppakorkeakoulun kemian ja tavaraopin professori vuosina 1920–1941 ja toimi korkeakoulun rehtorina 1919–1941. [2] [3][4]

Wäinö Bonsdorffin vanhemmat olivat professori Ernst Jakob Waldemar Bonsdorff ja Ida Charlotta Forsell. Hän pääsi ylioppilaaksi 1896 Helsingin suomalaisesta normaalilyseosta ja valmistui Helsingin yliopistosta filosofian kandidaatiksi 1900, filosofian lisensiaatiksi 1905 sekä filosofian maisteriksi ja tohtoriksi 1907.[2][3]

Bonsdorff oli Suomen Liikemiesten Kauppaopiston ja sittemmin Kauppakorkeakoulun kemian ja tavaraopin opettajana ja sittemmin professorina 1908-1941. Rehtorina hän toimi 1919–1941. Bonsdorff oli mukana perustamassa vuonna 1910 Riihimäen Lasi Oy:tä. Hän oli vuodesta 1937 tämän yhtiön ja Rake Oy:n johtokunnan jäsenenä. Weilin & Göös Oy:n johtokunnan jäsenenä Bonsdorff oli vuodesta 1929 ja johtokunnan puheenjohtajana vuodesta 1940. Hän hankki omistukseensa lähes koko Weilin & Göös Oy:n osakekannan.[2][3]

Bonsdorff oli mukana perustamassa 1919 Liikesivistysrahastoa ja 1938 Kauppakorkeakoulun yhteydessä toimivaa Liiketaloudellista tutkimuslaitosta. Hän oli Liikesivistysrahaston hallituksen jäsen ja sihteeri vuosina 1932–1937. Hän teki opintomatkoja vuosina 1909, 1924, 1927 ja 1929 tutustuen korkeamman kaupallisen koulutuksen järjestelyihin ulkomailla, erityisesti Wienin kauppakorkeakoulussa. Bonsdorff luennoi kemiasta kansakoulunopettajien jatkokursseilla ja oli elintarvikehallituksen lähettämällä tutkimusmatkalla Saksassa 1918.[3]

Bonsdorff julkaisi tutkimuksia epäorgaanisen ja fysikaalisen kemian alalta sekä oppikirjoja, kuten Analyyttinen kemia (1911) ja Epäorganinen kemia ja tavaraoppi (1913).[5][3]

Wäinö Bonsdorff oli naimisissa 1913–1920 Malin Rosendahlin kanssa, liitto päättyi avioeroon. Hän meni uudelleen naimisiin 1921 Karen Margaretha Olsenin kanssa. [2][3]

Julkaisuja

  • Beiträge zur Kenntniss von komplexen Ammoniakhydroxyden des Kupfers, Nickels, Cadmiums, Zinks und Silbers, Helsingin yliopiston väitöskirja. Helsingfors 1904
  • Kemialliset kokoelmat: kansakouluja, kansanopistoja, tyttökouluja, lyseoita, maanviljelys- ja kauppaoppilaitoksia varten ynnä neuvoja tärkeimpien kemiallisten kokeitten teossa. Akateeminen kirjakauppa, Helsinki 1909
  • Analyyttinen kemia: kauppa-, maanviljelys- ja teollisuusoppilaitoksia varten. Otava 1911, 2. painos 1931
  • Trockendestillation des pinsauren Calciums. Annales Academiae scientiarum Fennicae, Series A 2, 10. Suomalainen Tiedeakatemia, Helsinki 1911
  • Über Äthylborneol. Annales Academiae scientiarum Fennicae, Series A 2, 14. Suomalainen Tiedeakatemia, Helsinki 1911
  • Epäorgaaninen kemia ja tavaraoppi: kauppa- ja teollisuusoppilaitoksia sekä itseopiskelua varten. Otava 1913
  • Kemialliset kokoelmat kansakouluja varten ynnä opas kemiallisten kokeiden tekemiseen; kirj. W. Bonsdorff ja W:m Sippola. Koulutarpeiden keskusliike-oy, Helsinki 1914
  • Margarinista. Helsinki 1915
  • Über die Einwirkung der Temperatur auf die Lösungsgeschwindigkeit des Magnesiums in Salzsäure. Meddelanden från K. Vetenskapsakademiens Nobelinstitut, bd. 3:8. Stockholm 1915
  • Über die Lösungsgeschwindigkeit des Zinks in Salzsäure. Annales Academiae scientiarum Fennicae, Series A 10, 2. Suomalainen tiedeakatemia, Helsinki 1917
  • Opas kemiallisten kokeiden tekemiseen ja kemialliset kokoelmat kansakouluja varten; kirj. W. Bonsdorff ja W:m Sippola. Koulutarpeiden keskusliike, Helsinki 1920
  • Kauppakorkeakoulun tutkintojen pätevyys erinäisissä yleisissä ja valtion viroissa. Helsinki 1925
  • Tärkeimmät kauppatavarat 2, Puutavarat. Otava 1925
  • Maailman ilmatyppiteollisuudesta. Helsinki 1929
  • Tärkeimmät kauppatavarat 3, Sokeri-kahvi-tee-kaakkao-tupakka. Otava 1930
  • Maailmanpulasta ja sen viimeaikaisesta kehityksestä : kauppakorkeakoulun avajaisissa syyskuun 10 p:nä 1932 pidetty puhe. Helsinki 1932
  • Tärkeimmät kauppatavarat 4, Metallit - kivennäishiilet: maa- eli vuoriöljyteollisuuden tuotteet: väkilannoitteet - lasiteollisuuden tuotteet: keraamisen eli saviteollisuuden tuotteet. Otava 1934
  • Talous ja kulttuuri: puhe pidetty Kauppakorkeakoulun avajaisissa syysk. 12 p:nä 1938. Helsinki 1938

Toimituksia

  • Tietosanakirja. 1 osa, A-Confort; toimituskunta W. Bonsdorff ym. Tietosanakirja, Helsinki 1909
  • Tietosanakirja. 2 osa, Confrater-Haggai; toimituskunta W. Bonsdorff ym. Tietosanakirja, Helsinki 1911
  • Tavarasanakirja, osat 1-2; toimituskunta W. Bonsdorff ym. Tieto, Helsinki 1922-1923

Suomennoksia

  • Kemian alkeet: ensimäinen opas kemiaa opiskeleville. 1, Yleinen osa; yleistajuisesti esittänyt Wilhelm Ostwald ; saksan kielestä suom. W. Bonsdorff. G. W. Edlund, Helsinki 1904

Lähteet

  1. ↑ Salonen, Erkki (toim.): ”Kuolleita 1.10.1950–30.9.1951”, Mitä Missä Milloin 1952, s. 39. Helsinki: Kustannusosakeyhtiö Otava, 1951.
  2. ↑ a b c d Ylioppilasmatrikkeli 1853–1899 : Wäinö Waldemar Bonsdorff
  3. ↑ a b c d e f Biografiasampo : Wäinö Bonsdorff
  4. ↑ Kemiläinen, Aira ja Autio, Veli-Matti: Bonsdorff, Wäinö. Kansallisbiografia-verkkojulkaisu. Studia Biographica 4. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 1997– (viitattu 22.1.2023)
  5. ↑ Otavan Iso tietosanakirja, Otava 1967, osa 1 p. 1366
Tämä tieteilijään liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.