Pylvään työnimi veistoskilpailussa oli Libertas. Sen pilari on 23,5 metriä korkea ja se koostuu 143 lasilaatasta. Pylvään huipulla on Viron Vapaudenristi. Muistomerkki paljastettiin 23. kesäkuuta 2009 Viron vapaussodassa1918–1920 taistelleiden virolaisten muistoksi.
Viron vapaussodassa vuosina 1918–1920 kaatui noin 4 000 ja haavoittui noin 14 000 virolaista. Ajatus itsenäisyyden puolesta taistelleiden muistoa kunnioittavasta muistomerkistä syntyi jo sodan aikana vuonna 1919. Laki muistomerkin pystyttämisestä laadittiin kuitenkin vasta vuonna 1936. Valmisteleva työ asian edistämiseksi keskeytyi kuitenkin toisen maailmansodan takia ja estyi vuosikymmeniksi sodanjälkeisen neuvostomiehityksen myötä. Viron julistauduttua uudelleen itsenäiseksi 1991 ajatus muistomerkistä nousi jälleen esiin. Keväällä 2005 Riigikogu päätti Tallinnan Vapaudenaukiolle pystytettävästä muistopylväästä. Keväällä 2006 muistomerkistä järjestettiin suunnittelukilpailu, johon tuli yli 40 ehdotusta. Viron vapaudenpylvään valmistumista tukivat yli 12 000 ihmisen lahjoitukset.
Heti avajaisten yhteydessä muistomerkki nostatti esiin kiistoja sodan tulkinnasta erityisesti Viron ja Venäjän välillä.[1]
Vuoden 2013 alussa Postimees uutisoi teoksen ylläpitokustannusten nousseen vajaan prosentin. Viron puolustusministeriö maksaa kiinteistöyhtiölle monumentin hallinnollisia kustannuksia 5 064 euroa kuukaudessa. Summa sisältää itse muistomerkin säännöllisen huollon, kunnossapidon, muistomerkin alueella olevan maiseman hoidon ja sähkön.[2]
