Viipurin läänin itäinen vaalipiiri

Viipurin läänin itäinen vaalipiiri
Käytössä 1907–1948
Kansanedustajia 17–18

Viipurin läänin itäinen vaalipiiri oli Suomen eduskuntavaalien vaalipiiri, joka käsitti Viipurin läänin itäisen osan eli osan Karjalan kannasta ja Laatokan Karjalan. Karjalan siirtoväki äänesti oman kotiseutunsa ehdokkaita entiseen asuinpaikaansa perustuvassa vaalipiirissä vielä vuosien 1945 ja 1948 eduskuntavaaleissa. Viipurin lääni kuitenkin korvattiin nimessä ja vaalipiiristä tuli Kymen läänin itäinen vaalipiiri. Vuoden 1948 eduskuntavaalissa Kymen läänin vaalipiirit yhdistettiin yhdeksi vaalipiiriksi.

Vaalipiiriin kuuluivat Käkisalmen ja Sortavalan kaupungit, Lahdenpohjan kauppala sekä Antrean, Harlun, Heinjoen, Hiitolan, Impilahden, Jaakkiman, Joutsenon, Jääsken, Kaukolan, Kirvun, Kivennavan, Korpiselän, Kurkijoen, Kyyrölän (liitettiin Muolaaseen vuonna 1934), Käkisalmen, Lumivaaran,Metsäpirtin, Muolaan, Parikkalan, Pyhäjärven, Rautjärven, Raudun, Ruokolahden, Ruskealan, Räisälän, Sakkolan, Salmen, Simpeleen, Soanlahden, Sortavalan, Suistamon, Suojärven, Terijoen, Uukuniemen, Valkjärven, Vuokselan, Vuoksenrannan ja Äyräpään maalaiskunnat. Toisen maailmansodan jälkeen kunnista jäi Suomeen Joutseno (liitettiin Lappeenrantaan vuonna 2009), Rautjärvi, Ruokolahti, Parikkala, Saari (liitettiin Parikkalaan vuonna 2005), Simpele (liitettiin Rautjärveen vuonna 1973) ja Uukuniemi (liitettiin Parikkalaan vuonna 2005). Jääsken Suomeen jääneistä osista ja osista Joutsenoa ja Ruokolahtea muodostettiin Imatra.

Puolueiden kannatus

Viipurin itäisestä vaalipiiristä valittiin eduskuntaan 17 kansanedustajaa, paitsi vuonna 1939, jolloin edustajia oli yksi enemmän. Maalaisliitto oli vuodesta 1919 vaalipiirin hallitseva puolue. Se sai eduskuntavaaleissa 49–59 prosenttia äänistä ja enemmistön paikoista. Vielä autonomian aikana SDP ja Suomalainen puolue kykenivät voittamaan Maalaisliiton ja nuorsuomalaisetkin olivat vahvasti edustettuina.

Maalaisliitto

Kannaksen ydinalue muodosti 18 kunnan yhtenäisen alueen, joka oli Maalaisliiton kannatusaluetta. Ydinaluekunnat ryhmittyivät pääasiallisesti ViipuriSortavala sekä HiitolaRautu rautatie- ja maantiereittien varsille. Tästä päätellen liikenneyhteyksillä on saattanut olla osuutta alueen muotoutumiseen. Kannatukseltaan Kannas oli vahvin Maalaisliiton ydinalueista. Kannatuksen mediaani vuosina 1919–39 oli 64,0 %. Uukuniemi oli alueen maalaisliittolaisin kunta yli 75,0 % mediaanikannatuksella. Kannatuksen ydinalue putosi jyrkästi, joten Maalaisliiton vaikutusalue oli jokseenkin olematon.[1]

vaalit paikat
Suom.
Kok.
SDP ML Nuor.
Ed.
SSTP
SKDL
IKL Muut
1907 5 5 4 3
1908 5 5 3 4
1909 4 5 4 4
1910 3 5 5 4
1911 3 5 5 4
1913 2 6 5 4
1916 2 6 5 4
1917 -- 5 7 4 1a
1919 1 4 9 3
1922 2 3 10 2 --
1924 2 4 10 1 --
1927 3 4 9 -- 1
1929 2 4 10 -- 1
1930 2 4 11 --
1933 1 5 10 -- 1
1936 2 5 9 -- 1
1939 2 5 10 -- 1
1945 2 4 9 -- 2
a Kansanpuolue

Kansanedustajia

Katso myös

Lähteet

  1. Rantala, Onni: Suomen poliittiset alueet I, s. 4. (Poliittisten aatteitten levinneisyys 1907-58 (Tutkimuksia Sarja C) N:o 3) Helsinki: Turun yliopiston valtio-opin laitos, 1965. ISBN 951-0-32050-1