Venäjän keisarilliset ritarikunnat (ven.ордена Российской империи, ordena Rossiskoi imperi) ovat Venäjän keisarivallan aikaisia 1698–1917 Venäjän hallitsijoiden perustamia ritarikuntia, jonka kautta saajia tunnustettiin kunnia- ja ritarimerkillä, keisarivallan aikana Venäjälle perustettiin yhdeksän ritarikuntaa, joista kaksi oli hierarkian ulkopuolelle korkea-arvoisille naisille tarkoitettuja ritarikuntia.[2]
Ritarikunnista myönnettiin ritarimerkkien lisäksi keisarin asetuksella valtiollisia muistomitaleja sekä ristejä, tunnustuksia jaettiin alemman säädyn edustajille ansioiden mukaan kultaisina, hopeisina tai muina metallina, mitalit on luokiteltu arvomitaleiksi joita annettiin vain keisarillisella asetuksella, muistomitaleja kannettiin kaulassa sekä napin lävessä (rinnassa).[3] Korkeimpien tunnustusten saaja sai tietyn merkin ansiosta lisäksi kunniakansalaisuuden aseman.[4] Tunnustuksen saaja kuvattiin usein faleristisen henkilökuvan kautta muotokuvataiteeseen, muotokuvapatsaisiin ja teoksiin.[1][5][6][7]
Tunnustuksen saaneiden olkanauhat, kaulanauhat sekä rintanauhat ovat ritarikunnan väreissä silkkikankaalle painatettua moaree kangasta.lähde?
Ritarikunnan sisällä arvoasteikko määritti saajan aateluuden, Stanislauksen I.lk korotti henkilön perinnölliseen aatelointiin, tätä alempiarvoiset pelkkään kunniamerkkiin.
Keisarikunnan aikaisia tunnustuksia kutsuttiin valtion palkinnoiksi, yleisti mitaleja kutsuttiin muistomitaliksi tai ristiksi, saajalle tunnustus myönnettiin keisarin määräyksestä, mitaliin perustuvalla asetuksella ("mitaleista tehtiin lakiin kirjattu oma erillisasetus"), mitaleja ja ristejä valmistettiin metallitaiteilijan käsityönä, muun muassa Pietarin rahapajalla ja Pietarin taideakatemiassa.
Mitaliin painatettiin painatustekstein saajanansio, luovutuspäivä, sekä keisarin sivuprofiilikuva, hänen monogrammi tai keisarillisen hallinnon muu käyttämä tunnus, suurin osa mitaleista valmistettiin hopeasta, pronssista sekä halvemmasta metalliseoksesta, erittäin merkittävistä ansiosta ja saavutuksesta mitali valmistettiin painonsa arvossa (24) karaatinkullasta, joiden jakomäärä jää eri hallitsijoiden hallintokausien osalta yksittäiskappaleiksi.
Mitaleja jaettiin kaulassa ja rinnassa kannettavaksi sekä pöytämitaleiksi. Kaula ja rintamitalit jaettiin voimassa olevien ritarikuntien nauhatunnuksilla, nauhatunnuksenväri kertoi saajan saavutuksista, ritarikunnan nauhat on järjestyksessään sama arvoluokkajärjestys, kuten ne ovat hierarkkisesti edellä mainittu.
Mitalin luokitus
Hierarkiassa ylhäältä alaspäin:
Kaulalle annettu tunnustus (mitali tai risti) oli noudattavin korkeinta tunnustusta (kunniamitalia) jota saaja voi saada, lisäksi mitalin metalliseos ja ritarikunnan aste määritti ansioita sekä mitä mitaliin oli painokuvioksi painatettu. venäjällä muistomitali oli korkein valtionpalkinnoista joka vastaa tapahtumasta myönnettyä muistomerkkiä.
Rintaan (napinläveen) annettu (mitali tai risti) oli noudattavin toiseksi korkeinta ansiota (vastasi kunnia tai ansiomerkkiä) jonka saaja sai, mitalia määritti metalliseos ja nauhanväri sekä mitä mitaliin oli painokuvioksi painatettu.
Pöytämitali (kolikko mallinen mitali) oli muistomitali joka vastasi kunnia tai ansiomerkkiä, mitalia määritti metalliseos ja sekä mitä mitaliin oli painokuvioksi painatettu.
_ribbon.svg){kind=small}
_ribbon.svg){kind=small}
.svg){kind=small}
_ribbon_-vector.svg){kind=small}
