Velikajan valuma-alue on Luoteis-Venäjällä pääosin Pihkovan alueella, mutta myös Latvian ja Valko-Venäjän alueilla, sijaitseva Velikajajoen valuma-alue. Valuma-alue on osa Narvanjoen vesistöaluetta, joka laskee Peipsijärven eteläpäähän, jota kutsutaan myös Pihkovanjärveksi. Peipsijärvi kuuluu Peipsijärven alueeseen, joka on Peipsijärven valuma-alueen pohjoisosa. Velikajan valuma-alueen pinta-ala on 25 200 neliökilometriä, joka on noin 57 % Peipsijärven valuma-alueesta.^[1][2][3]

Velikajan valuma-alueen pääuoma virtaa Velikajan alangolla. Alanko on Peipsijärven alangon suora jatke kohti etelää. Velikajan alankoa ympäröivät pienet ylänköalueet.

Velikajan alangon itäpuoli voidaan luonnehtia seuraavasti. Velikajan alangon koillispuolella sijaitsee Lugan ylänkö, josta saa alkunsa sivujoista esimerkiksi Pihkovanjoki. Lugan ylängön eteläpuolella sijaitsee Sudoman ylänkö ja ylänköjen välissä kulkee pohjois-etelä-suunnassa vedenjakaja-alue, jonka länsipuolelle jää Tšerjohan sivujoki. Sudoman ylängön eteläpuolelta laskee alas sivujoen Sorotin omat sivujoet. Tämän itäinen vedenjakaja-alue sijaitsee Sudoman ylängön itäpuolella. Sudoman eteläpuolella kohoaa Bežanitsyn ylänkö, jota Sorotin sivujoet laskevat alas pohjoiseen päin, Kudka luoteeseen ja Alolja lounaaseen päin. Velikajan pääuoma hakee vetensä myös ylängön eteläosista, mutta Aloljaa kauempaa itästä.^[4][5][6][7]

Velikaajan alangon länsipuoli alkaa pohjoisesta Haanjan ylängöltä, joka jatkuu Latvian puolella aluksi Alūksnen ylänkönä ja sitten vedenjakajana etelässä kohoavalle Latgallian ylängölle asti. Näitä läntisiä rinteitä laskevat sivujoet pohjoisesta alkaen: Štšepets, Smolinka, Kudeb, Vjada, Kuhva, Utroja, Sinjaja, Issa, Šest ja Kudka.^[7]

Etelässä Latgallin- ja Bežanitsyn ylängön väliin jää itä-länsi-suunnassa kulkeva vedenjakaja-alue. Siitä laskee Velikajan sivujokia kohti etelää. Tällainen on esimerkiksi Nevedrjanka, jonka latva-alueella sijaitsee järvirikas alue. Järvialueita esiintyy myös Haanjan, Latgallin, Bežanitsyn ja Sudoman ylängöillä. Alangoilla on järviä harvakseltaan.^{[4][5][6][7][8][9]}

Pihkovan kaupunki sijaitsee Velikajan alajuoksulla noin 10 kilometriä sen joensuusta. Siellä on noin 200 000 asukasta ja se on alueen hallintokeskus. Myös Velikajan sivujoki Pihkovanjoki virtaa kaupungissa.

Joen varrella sijaitsee alueen tärkeitä hallintokeskuksia Ostrov (yli 20 000 asukasta), Puškinskije Gory (alle 10 000) ja Opotška (alle 12 000). Etelämpänä on vielä Idritsa (noin 4 000) ja Pustoška (alle 5 000). Sorotjoen alueella sijaitsevat Novoržev ja Bežanitsy ( molemmilla yli 4 000). Sinjajan varrella on Krasnogorodsk (yli 7 000).

Velikajan sivujoet on alle kootussa taulukossa. Osalla niistä ei ole taulukossa nimeä. Taulukossa olevilla tiedoilla on lähteet, jotka on luetteloitu taulukon alle ^[10].

Lähteet: 1 = ^[10], 2 = ^[11], 3 = ^[12], 4 = Sinovino

Useimmat Velikajan valuma-alueen järvet sijaitsevat ylänköalueiden epätasaisilla lakeuksilla. Joitakin järviä on myös Velikajan alangon soilla ja jokilaakson epätasaisuuksissa. Niitä ovat esimerkiksi Belaja Struga, Štšadritskoje, Tšernoje, Smolinskoje ja Brjuškovo. Pihkovanjoki laskee alas Lugan ylängöltä, mutta se valuma-alueella ei ole suuria järviä. Joen lähdejärvi on Štširitskoje. Sen lähelle laskeva Tšerjohan valuma-alue yltää Sudomskajan rinteille, missä sijaitsevat Beloje, Dolgoje, Lutšno, Peretjos ja Tšerešno. Sorotin valuma-alueella sijaitsevat esimerkiksi Batkovskoje, Beloguli, Kutšane, Mihalkinskoje, Posadnikovskoje, Seletskijenjärvi ja Vehno.

Valuma-alueen eteläosissa sijaitseva Nevedrjankan valuma-alueella on paljon järviä. Pääjoen alueella ovat Žolobno, Odrino, Orleja, Ševino, Mogilno, Nevedro, Vološno, Palejevo ja Sutokskoje. Nevedrjankan sivujoen Svibljankan valuma-alueella ovat Sviblo, Orehovno, Ostrovno, Pnjovno ja Pustoje Mogilno, ja vielä, Nevedrjankan sivujoen Froljankan valuma-alueella ovat muun muassa Berezno, Žadro ja Ostrovito.

Aloljan valuma-alueen korkeimmat seudut kuuluvat Bežanitsyn ylängölle. Siellä joki alkaa Arnon järvestä ja virtaa Kudeverskojeen ja Bardovon kautta keskijuoksulleen. Se yhtyy Velikajaan Aloljin kylässä Alolin laskujoen lähellä. Muita suurempia Aloljan alueen järviä ovat muun muassa Bolšoje Kolpino, Tsipilja, Opotškan Kamennoje ja Bežanitsyn Kamennoje, Velikaja Voda, Berezovskoje, Vesnebolog ja Ratnoje.

Myös Velikajan latva-alueet sijoittuvat Bežanitsyn ylängölle. Siellä muodostavat Bolšoje Vjazin ympärille pienen järviryppään Malyi Vjaz, Jelno ja Devitšje. Ylängölla Velikaja virtaa useiden järvien kautta. Niitä ovat ylhäältä Bolšoje Vjazista päin järjestyksessä Hodšo, Verhneje, Bolšoje Ostrijo, Hvoino, Tšenoje, Lukoje, Verjato, Zavolotskoje, Bystroje, Jasskoje, Zverino, Jezerištše ja viimeisenä Maksjutinon vesivoimalaitoksen (ven. Максютинская ГЭС) tekojärvi. Näiden läheltä laskee lyhyt Belevitsa isojen järvien Ostrovitnojen, Krivojen ja Belojen kautta. Pienen Sinovitsan kautta laskevat Sinovino ja Argeikovo.

• Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Velikajan valuma-alue Wikimedia Commonsissa