Veijo Antero Martikainen (7. tammikuuta 1925 Juuka – 30. lokakuuta 2018 Espoo)[1] oli suomalainen arkkitehti ja professori.[2] Hänen kaukaisimmat suunnittelukohteensa olivat Kiinassa sekä hantien ja mansien asuma-alueella Siperiassa. Martikainen suunnitteli sairaaloita ja terveyskeskuksia, kirkkoja, kappeleita, seurakuntataloja, kirjastoja, toimisto-, liike- ja hallintorakennuksia, oppilaitoksia, laboratorioita, asuin- ja lomakeskusrakennuksia, vanhainkoteja ja päiväkoteja.
Elämäkerta
Martikainen syntyi Juuan Nunnanlahdessa Jokiniemen taloon. Hän vietti lapsuutensa Juuassa. Talvisodan syttyminen keskeytti koulunkäynnin. Jatkosodan aika kesästä 1941 alkaen kului vuoroin armeijassa Rukajärven suunnalla, vuoroin koulussa Joensuun lyseossa. Viimeinen sotakesä kului partio- ja varmistustehtävissä Porajärven pohjoispuolisessa Pieningän erämaassa.[3]
Martikainen aloitti opintonsa Teknillisen korkeakoulun arkkitehtiosastolla syksyllä 1946. Opintojen ensimmäiset kaksi vuotta hän työskenteli kesät rakennuksilla ja kolmannesta vuodesta lähtien arkkitehtitoimistossa. Ensimmäinen julkinen suunnittelumenestys – toinen palkinto ja ensimmäinen lunastuspalkinto – tuli opiskeluaikana Helsingin Honkanummen kappelinsuunnittelukilpailun vuonna 1952 yhdessä silloisten päämiesten Jonas Cedercreuzin ja Helge Railon kanssa työn ja opiskelun lomassa tehdyillä kahdella ehdotuksella.[3]
Martikainen voitti yhdessä Erkki Helamaan kanssa vuonna 1955, vain toista vuotta arkkitehdiksi valmistumisen jälkeen, Tampereen keskussairaalan suunnittelukilpailun ensimmäisen palkinnon. Martikainen, jolle opettajat olivat esitelleet akateemista uraa, vähitellen joutui pitkiksi ajoiksi sitoutumaan suunnittelutehtäviin. Esimerkiksi Suomessa sittemmin järjestetyistä kahdeksasta keskussairaaloiden suunnittelukilpailuista tuli peräti viisi voittoa. Merkittävä osa muistakin suunnittelutehtävistä on tullut suunnittelukilpailun tuloksena.
Martikaisella oli Arkkitehtitoimisto Erkki Helamaan kanssa 1955–1967. Vuodesta 1955 alkaen hänellä oli myös toimisto nimellä Arkkitehtitoimisto Veijo Martikainen (myöhemmin Arkkitehdit Martikainen Oy). Hän toimi Arkkitehtiliiton hallituksessa 1956–1959 ja liiton muissa luottamustehtävissä vuoteen 1979. Martikainen toimi myös valtakunnallisen rakennustaidelautakunnan sihteerinä toista vuosikymmentä 1956–1967. Puheenjohtajana oli aluksi J.S. Siren ja myöhemmin Nils-Erik Wickberg. Martikainen on toiminut myös palkintotuomarina lukuisissa arkkitehtikilpailuissa Suomessa ja Ruotsissa.
Martikaisen vanhemmat olivat Samuli Martikainen ja Kristiina Martikainen o.s. Nykyri. Hänen puolisonsa oli Aino Martikainen (o.s. Välimäki), ja lapset Ari-Jukka Martikainen (s. 1953), joka myös on arkkitehti, ja Leena Balducci (s. 1958).
Palkinnot ja tunnustukset
- H. R. Nevanlinna-mitali
- Arkkitehtikillan kultainen ansiomerkki
lukuisia palkintoja arkkitehtuurikilpailuissa vuodesta 1952 alkaen:
- 1. palkintoja. (yht. 21) mm. Kahdessa asemakaavakilpailussa, Rauman yleisessä asemakaavakilpailussa 1965 ja Seinäjoen urheilu- ja virkistysalueen yleisessä aatekilpailussa 1980.
Merkittävimmät rakennukset
- Tampereen Keskussairaala, Tampere, 1961 (1. palkinto 1955)
- HYKS:n sädehoitoklinikka 1962 (1. palkinto 1958)
- Lappeenrannan kaupungin sairaala 1965
- Keski-Pohjanmaan keskussairaala 1969 (1. palkinto 1962) (edelliset yhdessä Erkki Helamaan kanssa)
- Juuan siunauskappeli 1955
- Sotkamon siunauskappeli 1958
- Sorsakosken kirkko, Leppävirta, 1961
- Pankakosken kirkko, Pielisjärvi (nyk. Lieksa), 1962
- Rauman Seudun Osuuspankki (1. palkinto 1962)
- Sotkamon terveyskeskus 1968, laajennus 1979
- Ulvilan kunnantalo 1968 (1. palkinto 1965)
- Lapuan kaupunginsairaala 1967, laajennus 1992 (1. palkinto 1961)
- Vammalan Kassantalo (1. palkinto 1966)
- Laitilan seurakuntatalo 1972 (1. palkinto 1970)
- SPR:n veripalvelukeskus, Helsinki 1972, laajennukset 1980 ja 1990 (1. palkinto 1968)
- Laitilan Osuuspankki 1970 (1. palkinto 1969)
- KELA:n Lahden toimitalo 1974 (1. palkinto 1972)
- Sotkamon kunnantalo ja kirjasto 1975 (1. palkinto 1973)
- Tampereen yliopiston kliinisen lääketieteen laitos 1975
- Lohjan Osuuspankki 1976
- Puolarmetsän sairaala, Espoo 1977
- Satakunnan keskussairaalan (Pori) laajennus 1977 ja lastensairaalarakennus 1982, 2. rakennusvaihe 1994 (1. palkinto 1973)
- Seinäjoen keskussairaala 1977, 2. rakennusvaihe 1983 (1. palkinto 1971)
- Soukan kappeli, Espoo 1978
- Rantakylän kirkko, Joensuu 1981 (1. palkinto 1979); laajennus 1997.[4]
- TAYS:n laajennusvaiheet 1982, 1989 ja 2005
- Turun yliopiston lääketieteen laitos 1982
- Sotkamon seurakuntakeskus 1986 (1. palkinto 1982)
- Kostamuksen sairaala (Neuvostoliitto) 1985
- Laitilan kaupungintalo 1988 (1. palkinto 1984)
- Pohjois-Karjalan keskussairaalan (Joensuu) laajennus 1989, 1994 ja 2003
- Keski-Pohjanmaan keskussairaalan 2. rakennusvaihe 1990
- Lapuan vanhainkoti 1990
- Noljakan kirkko, Joensuu 1997
Edellä mainitut suunnittelukohteet vuodesta 1982 alkaen yhdessä poikansa arkkitehti Ari-Jukka Martikaisen kanssa.
Lähteet
- ↑ Kuolinilmoitus, Helsingin Sanomat 9.12.2018, s. C 16
- ↑ Kuka kukin on 2001
- ↑ a b lehtiartikkeli Karjalainen 30.11.1997, Alpo Huuskonen
- ↑ Suonna Kononen: Tärkeintä on toimivuus. Opinjanoinen poika Juuasta nosti itsensä arkkitehdiksi. Karjalainen 25.2.2018, s. B4–B5
Aiheesta muualla
