Vatslav Nižinski syntyi Kiovassa, silloisessa Venäjän keisarikunnassa puolalaisten kiertävien ammattitanssijoiden perheeseen, jotka esiintyivät Venäjän maaseudulla. Hänen vanhempansa olivat balettimestari, ensitanssija Tomasz (ven. Foma) Nižinski ja ensitanssijatar Eleonora Bereda, jotka olivat saaneet koulutuksensa Varsovan Suuressa teatterissa (nykyään Puolan kansallisooppera, Teatr Wielki w Warszawie). He tapasivat Setovin balettiseurueessa Kiovassa.[3][4]
Hänen nuorempi sisarensa oli tanssija, tanssinopettaja ja koreografi Bronislava Nižinska. Vanhempi veli Stanislas (1886–1918) oli myös koulutettu kotona tanssijaksi, hän kärsi lapsuuden tapaturmaisesta aivovammasta ja väkivaltaisten raivokohtaustensa vuoksi suljettiin jo vuonna 1902 loppuelämäkseen hoitolaitokseen. Vatslavin äiti kärsi elämänsä aikana masennuksesta.[5]
Isä Tomasz Nižinski onnistui balettimestarin taidoillaan muodostamaan ja ohjaamaan omaa pientä, tusinan tanssijan ja opiskelijan tanssiryhmää. Hän loi balettipantomiimejä ja esiintyi sirkuksissa käyttäen puolalaista ja venäläistä musiikkia. Vuonna 1896 hän esiintyi Bahtšisarain suihkulähde tuotannossa, joka perustuu Puškinin runoon vuodelta 1823. Äiti Eleonora tanssi vangitun prinsessan roolin ja lapset 'Vatsa' ja 'Broni' olivat katsomassa esitystä. Tomasz Nižinski teki koreografian "kahteen erittäin onnistuneeseen balettiin", joista toinen oli nimeltä Zaporozbeskaja Tšarovnitza.[4]
Sisar Bronislava Nižinska on antanut muistelmissaan ymmärtää, että vanhempien pieni tanssiryhmä oli menestyvä, mutta tämä tieto on kyseenalaistettu. Sen lisäksi, että Tomasz Nižinski vuokrasi teattereita esityksiinsä, hän teki sopimuksen suosittujen yöpaikkojen kanssa, joissa asiakkaat illallistivat samalla kun heitä viihdytettiin musiikin ja tanssin voimalla. Perhettä ympäröivät taiteilijat töissä ja kotona. Hänen isänsä "rakasti olla maalarien, kirjailijoiden, näyttelijöiden ja muusikoiden kanssa". Lapsia rohkaistiin harjoittamaan ruumistaan ja Vatslav rakasti erityisesti kiipeilyä ja seikkailemista ympäri Pietarin takapihoja ja kujia.[4]
Lapset saivat perusteellisen balettikoulutuksen ensin kotona. Heidän vanhempansa toimivat myös tanssinopettajina. Yhdessä sisarensa Bronislavan kanssa he esiintyivät ensimmäistä kertaa joulukuvaelmassa ammattinäyttämöllä kun Vatslav oli kuusivuotias. Vanhemmat erosivat vuonna 1897 ja Tomasz Nižinski jäi asumaan Suomen kiertueella tapaamansa tanssijatar Rumjantsevan kanssa eikä enää nähnyt lapsiaan kuin satunnaisesti. Muu perhe jäi asumaan Pietariin, jossa Eleonora Bereda Nižinska ensin yritti elättää kolmea lastaan tekemällä töitä kiertuetanssijana, mutta lopulta piti täysihoitolaa vuokraamalla suuren asunnon huoneita. Vatslav katkeroitui isälleen, joka aiheutti äidille suurta taloudellista huolta. Vanhemmat lähenivät hieman 1910-luvulla ja Tomasz Nižinski kuoli lopulta Venäjällä vuonna 1912.[4]
Vatslav Nižinski pääsi vuonna 1900 äitinsä hankkimien suosittelijoiden ja tukijoiden (Varsovan Wielki-teatterin aikainen ystävä, Victor Stanislas Gillert, joka opetti Keisarillisessa balettikoulussa ja joka hankki arvostetun balettiopettaja Enrico Cecchettin tuen hakemukselle) avulla 9-vuotiaana Pietarin Keisarilliseen balettikouluun, jossa hän opiskeli Enrico Cecchettin, Nikolai ja Sergei Legatin ja mimiikkaa Pavel Gerdtin johdolla.[6] Jo ensimmäisen vuoden lopulla hänen tanssilliset kykynsä huomattiin poikkeuksellisiksi ja hänet otettiin sisäoppilaitoksen oppilaaksi. Hänen sisarensa Bronislava pääsi samaan kouluun kaksi vuotta myöhemmin. Vatslav menestyi loistavasti tanssiaineissa mutta lukuaineissa hän oli heikko oppilas. Vuonna 1902 hän sai varoituksen siitä, että jos opintosuoritukset eivät parane lukuaineissa, hänet erotetaan koulusta. Lukuisissa näytöksissä (Prinsessa Ruusunen, Pähkinänsärkijä, Joutsenlampi) avustajana toimiminen aiheutti valvomista eikä parantanut opintosuorituksia. Vatslavia kiusattiin puolalaisuudestaan ja nimiteltiin erikoisen ulkonäkönsä vuoksi 'japanilaiseksi'. Yksi erittäin kateellinen luokkatoveri aiheutti hänelle jopa putoamistapaturman, jonka jälkeen hän oli neljä päivää tajuttomana.[4][7]
Mihail Obuhov tuli Nižinskin opettajaksi vuonna 1902, ja myönsi hänelle korkeimman arvosanan, mitä hän oli koskaan antanut oppilaalle. Hänelle annettiin opiskelijaosia tärkeissä näytöksissä baleteissa Paquita, Pähkinänsärkijä ja Pieni kyttyräselkäinen hevonen, jotka esitettiin keisarin läsnäollessa. Hän opiskeli soittamaan pianoa, huilua, balalaikkaa ja harmonikkaa ja sai niistä hyvät arvosanat. Vatslavilla oli hyvä kuulo ja hän soitti hyvin pianoa, mutta hänen näkönsä oli suhteellisen heikko. Tätä vastoin hänen käytöksensä oli toisinaan riehakasta ja villiä, minkä seurauksena hänet erotettiin koulusta vuonna 1903 tapauksen vuoksi, jossa opiskelijat ampuivat ritsoilla ohikulkijoiden hattuja, kun heitä oltiin kuljettamassa vaunuilla Mariinski-teatteriin. Nižinski otettiin takaisin kouluun ulko-oppilaana ankaran kurituksen jälkeen ja palautettiin entiseen asemaansa sisäoppilaitos-opiskelijaksi kuukauden koeajan jälkeen.[7]
Vuonna 1904 balettimestari Marius Petipa valitsi 14-vuotiaan Nižinskin tanssimaan pääroolin koreografin viimeiseksi jääneeseen balettiin, La Romance d'un Bouton de rose et d'un Papillon. Teosta ei koskaan valmistettu näyttämölle Venäjän–Japanin sodan puhkeamisen vuoksi. Sunnuntaina 9. tammikuuta 1905 Nižinski joutui Verisunnuntain välikohtaukseen Pietarissa. Hän juuttui Nevski Prospektilla väkijoukkoon, joka työntyi kohti Talvipalatsia. Keisarillisen ratsuväen joukot hyökkäsivät väkijoukkoon jättäen hänet päähän haavoittuneena. Hänen ystävänsä sisar katosi samalla paikalla jäljettömiin.[7]
Nižinski muuttui rauhallisemmaksi ja vakavammaksi varttuessaan, mutta hänellä oli vähän ystäviä, mikä oli hänelle tyypillistä koko elämän ajan. Hänen varautuneisuutensa ja ilmeinen tylsyytensä tekivät hänestä epäsuositun muitten silmissä, paitsi kun hän tanssi.[7]
Vuoden 1905 opiskelijanäytöksessä oli pas de deuxPersialaisella torilla, jonka tanssivat Nižinski ja Sofia Fjodorova. Obuhov muokkasi tanssia esitelläkseen Nižinskin kykyjä. Hänen ensimmäisen hyppynsä aikana yleisö veti kuuluvasti henkeä ja antoi sen jälkeen spontaanit suosionosoitukset.[7]
Vuonna 1906 Nižinski tanssi Mariinskin balettisarjassa, joka oli tehty MozartinDon Giovannin musiikkiin ja Mihail Fokinin koreografiaan. Keisarillisen baletin johtaja onnitteli häntä ja tarjosi hänelle paikkaa, vaikka valmistumisesta oli kulunut vasta vuosi. Nižinski päätti jatkaa opintojaan. Hän kokeili koreografian tekemistä lastenooppera Tuhkimoon toisen opiskelijan, Boris Asafjevin musiikkiin. Jouluna hän esitti Hiirikuningasta Pähkinänsärkijässä. Valmistumisesityksessään huhtikuussa 1907 hän oli Jelisaveta Gerdtin partnerina Fokinin koreografian pas de deux’ssä. Keisarillisen baletin primaballerina Mathilde Krzesinska onnitteli häntä ja kutsui hänet tanssipartnerikseen. Hänen uransa Keisarillisessa baletissa taattiin alkavaksi coryphée-solistina eikä balettikuorossa eli corps de ballet’n jäsenenä. Nižinski valmistui vuonna 1907 luokkansa toiseksi parhaana, parhailla arvosanoilla tanssissa, taiteessa ja musiikissa.[7]
Balettiura
Valmistumisensa jälkeen Nižinski vietti kesän harjoitusten ja esiintymisten jälkeen Krasnoje Selossa tilapäisessä teatterissa pääosin armeijan upseereista koostuvan yleisön kanssa. Näissä esityksissä esiintyi usein keisarillisen perheen jäseniä ja muuta aatelistoa, joiden tuki ja kiinnostus olivat välttämättömiä uralle. Jokainen keisarin edessä esiintynyt tanssija sai kultakellon, johon oli kaiverrettu keisarillinen kotka. Nižinskin palkan, tanssituntien pitämisestä saatujen uusien tulojen ja sisarensa Bronian työsuhteen balettiryhmässä tukemana perhe muutti suurempaan asuntoon. Uusi kausi Mariinski-teatterissa alkoi syyskuussa 1907, jolloin Nižinski työskenteli coryphée-solistina 780 ruplan vuosipalkalla.[7]
Vatslav Nižinski, baletti Le Pavillon de L'Armide, Saison Russe 1909 Pariisi
Teini-ikäisenä Nižinskillä, jolla oli selvästi androgyyninen ulkonäkö, oli homoseksuaalinen suhde paljon vanhempaan ruhtinas Pavel Dimitrijevitš Lvoviin, joka hukutti hänet ylellisyyteen tarjoamalla asunnon, upeita vaatteita ja timanttisormuksia. Ruhtinas auttoi myös Nižinskin äitiä taloudellisesti ja tuki DjagilevinSaison Russe -kiertuetta vielä vuonna 1909. Hänen suhdettaan ruhtinaan kanssa seurasi nopeasti suhde kreivi Tiškievitšin kanssa. Nižinskistä tuli tuona aikana Mariinski-baletin johtava tähti ja hän oli usein vieraileva tähti Anna Pavlovan partnerina Bolšoi-baletissa, vaikka hän oli lyhyt ja voimakasrakenteinen.[8]
Hän esiintyi Julia Sedovan, Lydia Kjaštin ja Tamara Karsavinan kanssa. Mathilde Krzesinska työskenteli hänen kanssaan La Fille Mal Gardéessa (Huonosti vartioitu tyttö), jossa hän onnistui hänelle epätyypillisessä roolissa, joka sisälsi huumoria ja flirttailua.[7] Näyttämösuunnittelija Aleksandr Benois sai vuonna 1907 tuotantoon omaan tekstiinsä ja ideaansa pohjautuvan baletin Le Pavillon d’Armide, johon Mihail Fokin teki koreografian Nikolai Tšerepninin musiikkiin. Nižinskillä oli pieni rooli, mutta se antoi hänelle mahdollisuuden esitellä teknisiä kykyjään hypyillä ja pirueteilla.[9]
Fokinin, Benois’n ja Nižinskin välinen kumppanuus toistui koko hänen uransa ajan. Pian tämän jälkeen hän toi esille omaa esiintymistään Prinsessa RuususenLintu sininen pas de deux’ssä Lydia Kjaštin kanssa. Mariinskin yleisö oli teoksen kanssa erittäinkin tuttu, mutta Nižinskin esiintyminen ja vaikutelma että hän lensi ilmassa, räjäytti kaikkeen tottuneen yleisön innostuneisiin suosionosoituksiin. Tämän reaktion hän sai aikaan yleisössä uransa aikana jatkossakin.[7]
Vatslav Nižinski, tuulenjumala Voyun roolissa baletissa Le Talisman 1909, Mariinski-teatteri
Seuraavina vuosina Nižinski sai useita solistitehtäviä Mariinskissa. Vuonna 1910 Mathilde Krzesinska valitsi Nižinskin tanssimaan Marius Petipan Le Talisman -baletissa. Nižinski aiheutti sensaation tuulenjumala Vayoun roolissa.[7]
Nižinski toimi coryphée-tanssijana Mariinski-teatterin baletissa eli esitti päärooleja jo 18-vuotiaana vuonna 1907, muun muassa baletissa La Fleurette Rouge (säv. Thomas de Hartmann). Nižinskin urasta tärkeän osan muodostaa hänen työskentelynsä Sergei Djagilevin perustamassa Ballets russes -ryhmässä vuodesta 1909 alkaen. Aikakautensa tunnetuimpiin kuulunut kiertävä balettiseurue esiintyi pääasiassa Euroopassa, mutta teki kiertueita myös Amerikkaan. Mariinski-teatteri erotti Vatslav Nižinskin vuonna 1911, koska tämän poikkeuksellisissa ja epäsopiviksi katsotuissa tuotannoissa saavutettu menestys Pariisissa nousi balettimaailman otsikoihin. Toinen syy on ollut kuulemma se, että Vatslav Nižinski tanssi Gisellen miespääroolin Aleksandr Benois’n suunnittelemassa puvussa pelkissä trikoissa, ilman lyhyitä housuja keisarinna Aleksandra Fjodorovnan läsnäollessa, kuten oli tehnyt Pariisissa. Nižinski ei suostunut pyytämään anteeksi. Pietarissa pelkissä trikoissa tanssiminen ei ollut sopivaa.[10][11]
Nižinski aloitti ryhmässä tanssijana ja tuli tunnetuksi ilmaisuvoimaisesta eläytymiskyvystään ja lennokkaista hypyistään. Hänen kuuluisia roolejaan olivat muun muassa baletit Ruusu-unelma ja Petruška (1911, koreografia Mihail Fokin). Koreografina hän uudisti liikeilmaisua radikaalisti, ja monet teokset aiheuttivatkin suurta kohua. Hänen koreografioitaan ovat Faunin iltapäivä (säv. Claude Debussy) vuodelta 1912 ja Jeux vuodelta 1913 (säv. Claude Debussy) sekä Kevätuhri vuodelta 1913 Igor Stravinskyn musiikkiin. Näissä koreografioissa hän sai apua sisareltaan Bronislava Nižinskalta.[1][4]
Viimeisen Amerikan kiertueella tehdyn koreografiansa Till Eulenspiegelin vuonna 1916 (säv. Richard Strauss, lavastus ja puvut: amer. Robert Edmond Jones) aikaan Nižinski alkoi kärsiä jo ensimmäisistä sairastumisen oireista. Hetken mielijohteesta tapahtunut avioituminen laivassa matkalla Buenos Airesiin Etelä-Amerikan kiertueella vuonna 1913 häntä pitkään ja sitkeästi piirittäneen ihailijan, unkarilaisen aristokraatin Romola de Pulszkyn (1891–1978) kanssa johti välirikkoon Nižinskin rakastajan Sergei Djagilevin kanssa. Nižinski erotettiin Ballets russes’sta. Avioliitto osoittautui virheeksi, pariskunnalla ei ollut yhteistä kieltä eikä yhteisiä mielenkiinnon kohteita. Hän muutti pysyvästi Sveitsiin, jossa hän hakeutui vaimonsa vaatimuksesta hoitoon skitsofrenian vuoksi. Häntä hoiti kuuluisa psykiatri Eugen Bleuler.[12]
Sodan loputtua Nižinski matkusteli Euroopassa, kävi eri parantoloissa ja kirjoitti muistelmiaan. Viimeiset 30 elinvuottaan hän oli suljettuna suureksi osaksi hoitolaitoksiin. Hän kuoli lontoolaisessa sairaalassa vuonna 1950 munuaisten toiminnan loppumiseen. Vuonna 1953 hänen jäännöksensä siirrettiin Lontoosta PariisinCimetière de Montmartren hautausmaalle.[13]
Vatslav Nižinskillä ja Romola Nižinskillä oli kaksi lasta, Kyra (s. 1914), josta tuli tanssijatar Antony Tudorin balettiseurueeseen ja Tamara (s. 1920), joka hoiti vanhempiensa nimeä kantavaa säätiötä. Molemmat muuttivat siirtolaisiksi Yhdysvaltoihin.
Perintö
Vatslav Nižinskin koreografioista ei ole säilynyt riittävästi tietoa, että niitä voitaisiin esittää. Tosin Kevätuhri-baletista on myöhemmin tehty rekonstruktio, joka on ollut myös Suomen Kansallisbaletin ohjelmistossa. Myös Faunin iltapäivästä on tehty rekonstruktio valokuvien ja Nižinskin muistiinpanojen pohjalta.
Vatslav Nižinski ja Bronislava Nižinska Faunina ja Nymfinä baletissa L’après-midi d’un faune, Giennadij Jerszow 2011, Puolan kansallisooppera, Varsova
Vatslav Nižinskistä ja Bronislava Nižinskasta on vuonna 2011 tehty veistokset Puolan kansallisopperan lämpiöön. Heidät esitetään rooleissaan Faunina ja Nymfinä baletissa L’après-midi d’un faune. Puolan kansallisbaletin tilauksesta veistoksen pronssista teki ukrainalainen kuvanveistäjä Giennadij Jerszow.
Myös Pariisissa oleva katu on nimetty Vatslav Nižinskin mukaan.
↑Koegler, Horst: The Concise Oxford Dictionary of Ballet. Oxford University, 1972, 1977
↑ abcdefNijinska, Bronislava: Early Memoirs. Translated and edited by Irina Nijinska and Jean Rawlinson, with an Introduction by and in consultation with Anna Kisselgoff. Holt Rinehart Winston, New York 1981; uusintapainos 1992, Duke University
↑Ostwald, Peter F.: Vaslav Nijinsky, A Leap into Madness. Robson Books Ltd. London, 1991. ss. 6-7. ISBN 086051711-X
↑ abcdefghijParker, Derek: Nijinsky: God of the Dance. Thorsons Publishing Group, Wellingborough, UK, 1988. ss. 25-37. ISBN 978-1-85336-032-9
↑Vaslav NijinskyGay Influence. Gay & Bisexual Men of Importance.
↑Benois, Alexandre: The Origins of the Ballets Russes. An unpublished text of an article written at the request of Boris Kocho, 1944. Teoksessa: Kochno, Boris: Diaghilev and the Ballets Russes. Translated from the French by Adrienne Foulke. Allen Lane the Penguin Press, Great Britain 1970. ss. 2-21. ISBN 0 7139 0174 8. Kirjastoluokka 775 Koc, Helsingin kaupunginkirjasto.
Kazuchika OkadaOkada pada November 2023Lahir08 November 1987 (umur 36)Anjō, Aichi, JepangPasanganSuzuko Mimori (m. 2019)Karier gulat profesionalNama ringKazuchika OkadaOkatoDragon George[1]Tinggi1,91 m (6 ft 3 in)[2][3]Berat107 kg (236 pon) (236 pon)[2][4]Asal dariTokyo, Jepang[5]Dilatih olehÚltimo Dragón[6]Debut29 Agustus 2004 Kazuchika Okada (岡田 和睦code: ja is depre...
Dromaeosaurinae Periode Kapur Awal-Kapur Akhir~139–66 jtyl PreЄ Є O S D C P T J K Pg N Kemungkinan catatanTithonian dan garis keturunan hantu dari Kimmeridgian Dromaeosaurinae Tengkorak rekonstruksi DromaeosaurusTaksonomiDivisiManiraptoriformesSubdivisiManiraptoraKladPennaraptoraKladParavesInfradivisiDeinonychosauriaFamiliDromaeosauridaeSubfamiliEudromaeosauriaTribusDromaeosaurinae Matthew dan Brown, 1922 Genera †Achillobator? †Boreonykus? †Dakotaraptor? †Deinonychus? †Drom...
KoentjaraningratLahirRaden Mas Kuncoroningrat(1923-06-15)15 Juni 1923Sleman, Yogyakarta, Hindia BelandaMeninggal23 Maret 1999(1999-03-23) (umur 75)Jakarta, IndonesiaKebangsaanJawa (Indonesia)AlmamaterUniversitas IndonesiaUniversitas YalePekerjaanAntropologDikenal atasIlmuwan Antropolog IndonesiaAnak3Orang tuaRaden Mas Ermawan Brotokoesoemo (ayah)Raden Ayu Pratitis Tirtotenoyo (ibu) Prof. Dr. H.C. KPH. Koentjaraningrat (15 Juni 1923 – 23 Maret 1999) adalah seorang antropo...
Newspaper in Prince Edward Island, Canada Not to be confused with The Guardian, a British daily newspaper. The GuardianTypeDaily newspaperFormatBroadsheetOwner(s)SaltWire NetworkEditorBradley WorksFounded1870sHeadquarters165 Prince StreetCharlottetown, Prince Edward IslandC1A 4R7Websitewww.saltwire.com/prince-edward-island/ The Guardian is a daily newspaper published five days a week in Charlottetown, Prince Edward Island, Canada. The paper was originally launched in the 1870s as The Presbyte...
Artikel ini bukan mengenai Taman Nasional Gunung Gede Pangrango. Untuk taman nasional, lihat Taman Nasional Gunung Gede Pangrango. Untuk nama kereta yang telah digabungkan ke Kereta api Argo Parahyangan, lihat Kereta api Argo Gede. Gunung GedeBlauwebergSisi selatan Gunung Gede dilihat dari Kabupaten SukabumiTitik tertinggiKetinggian2.958 m (9.705 ft)[1]Puncak401 m (1.316 ft)Koordinat6°47′S 106°59′E / 6.78°S 106.98°E / -6.78; 106.98Ko...
The AdvertiserTipeSurat kabar harianFormatTabloid(sejak November 1997)PemilikNews Corp AustraliaPendiriRev John Henry BarrowRedaksiMatt DeightonPemimpin redaksiMelvin MansellDidirikan1858 sebagai The South Australian AdvertiserPusat31 Waymouth Street,Adelaide, SA, AustraliaSitus webwww.adelaidenow.com.au The Advertiser adalah sebuah surat kabar berformat tabloid harian yang diterbitkan di kota Adelaide, Australia Selatan. Pertama kali diterbitkan sebagai sebuah lembar lebar bernama The South ...
American politician Kym TaylorTaylor in 2024Member of the Maryland House of Delegatesfrom the 23rd districtIncumbentAssumed office January 11, 2023Serving with Adrian Boafo and Marvin E. Holmes Jr.Preceded byCheryl S. Landis Personal detailsBorn (1964-03-07) March 7, 1964 (age 60)Washington, D.C., U.S.Political partyDemocraticChildren2ResidenceBowie, MarylandEducationGeorge Washington University (BBA)Atlanta University (MBA)ProfessionBusiness ownerWebsiteCampaign ...
Jan Vertonghen Informasi pribadiNama lengkap Jan Bert Lieve Vertonghen[1]Tanggal lahir 24 April 1987 (umur 36)[2]Tempat lahir Sint-Niklaas, BelgiaTinggi 1,89 m[3]Posisi bermain BekInformasi klubKlub saat ini R.S.C. AnderlechtNomor 14Karier junior1997–2000 VK Tielrode2000–2003 Germinal Beerschot2003–2006 AjaxKarier senior*Tahun Tim Tampil (Gol)2006–2012 Ajax 155 (23)2006–2007 → RKC Waalwijk (pinjaman) 12 (3)2012–2020 Tottenham Hotspur 232 (6)2020-202...
This article has multiple issues. Please help improve it or discuss these issues on the talk page. (Learn how and when to remove these template messages) This article relies excessively on references to primary sources. Please improve this article by adding secondary or tertiary sources. Find sources: State Street Global Advisors – news · newspapers · books · scholar · JSTOR (May 2021) (Learn how and when to remove this template message) This article n...
Amédée Martinon de Saint-FérreolPortrait de Saint-Ferréol dans le Panthéon de l'industrie du 14 février 1886.FonctionsDéputé françaisHaute-LoireMaireBrioudeBiographieNaissance 29 juillet 1810BrioudeDécès 7 mars 1904 (à 93 ans)BrioudeNationalité françaiseFormation Faculté de droit de ParisActivité Homme politiquemodifier - modifier le code - modifier Wikidata Amédée Martinon de Saint-Ferréol, né Amédée Saint-Ferréol le 29 juillet 1810 à Brioude où il est mort le 7...
Pour les articles homonymes, voir Tracy. Spencer TracyBiographieNaissance 5 avril 1900Milwaukee, États-UnisDécès 10 juin 1967 (à 67 ans)Beverly Hills, États-UnisSépulture Forest Lawn Memorial ParkNom de naissance Spencer Bonaventure TracySurnom SpenceNationalité AméricaineFormation American Academy of Dramatic Arts (jusqu'en 1923)Rockhurst High School (en)Northwestern Military and Naval Academy (en)Marquette University High School (en)Milwaukee High School of the Arts (en)St. Jo...
1988 film by Graham Bake This article may contain an excessive amount of intricate detail that may interest only a particular audience. Please help by spinning off or relocating any relevant information, and removing excessive detail that may be against Wikipedia's inclusion policy. (May 2020) (Learn how and when to remove this message) Alien NationTheatrical release posterDirected byGraham BakerWritten byRockne S. O'BannonProduced byGale Anne HurdRichard KobritzStarring James Caan Mandy Pati...
Обложка DVD-диска с изображением персонажей классических фильмов ужасов, созданных Universal Pictures: Эльза Ланчестер из «Невесты Франкенштейна» (1935), Клод Рейнс из «Человека-невидимки» (1933), Бела Лугоши из «Дракулы» (1931), Клод Рейнс из «Призрака Оперы» (1943), «Тварь» из фильма «Твар�...
Castle in South Khorasan Province, Iran This article relies largely or entirely on a single source. Relevant discussion may be found on the talk page. Please help improve this article by introducing citations to additional sources.Find sources: Aliabad Castle, Birjand – news · newspapers · books · scholar · JSTOR (February 2021) Aliabad Castleقلعه علیآبادGeneral informationTypeCastleTown or cityBirjand CountyCountryIran Aliabad Castle (Pe...
此條目需要补充更多来源。 (2021年7月4日)请协助補充多方面可靠来源以改善这篇条目，无法查证的内容可能會因為异议提出而被移除。致使用者：请搜索一下条目的标题（来源搜索：美国众议院 — 网页、新闻、书籍、学术、图像），以检查网络上是否存在该主题的更多可靠来源（判定指引）。 美國眾議院 United States House of Representatives第118届美国国会众议院徽章 众议院旗...
Cette page concerne l'année 1159 du calendrier julien. Pour l'année 1159 av. J.-C., voir 1159 av. J.-C. Chronologies 9 décembre : attaque nocturne du palais de Sanjo.Données clés 1156 1157 1158 1159 1160 1161 1162Décennies :1120 1130 1140 1150 1160 1170 1180Siècles :Xe XIe XIIe XIIIe XIVeMillénaires :-Ier Ier IIe IIIe Chronologies thématiques Religion (,) et * Croisades Science () et Santé et médecine ...
1991 edition of the Men's World Ice Hockey Championships 1991 Men's Ice Hockey World ChampionshipsThe main venue of the 1991 World Ice Hockey Championships; Turkuhalli.Tournament detailsHost country FinlandVenue(s)3 (in 3 host cities)Dates19 April – 4 MayTeams8Final positionsChampions Sweden (5th title)Runner-up CanadaThird place Soviet UnionFourth place United StatesTournament statisticsGames played40Goals scored272 (6.8 pe...
Governor of Spanish Texas (1808–1813) In this Spanish name, the first or paternal surname is Salcedo and the second or maternal family name is Quiroga. Manuel María de Salcedo32nd Governor of the Spanish Colony of TexasIn office1808–1813LieutenantMariano ValeraPreceded byManuel Antonio Cordero y BustamanteSucceeded byJuan Bautista de las Casas Personal detailsBornApril 3, 1776Málaga, SpainDiedApril 3, 1813 (aged 37)San Antonio de Béjar, Spanish Texas, New Spain(now Bexar County...
Wilayah suku Keltiberia dengan kemungkinan lokasi sub-sukunya. Suku Keltiberia adalah kelompok orang yang menuturkan bahasa Kelt di Semenanjung Iberia pada abad-abad akhir SM. Suku ini berasal dari suku Kelt yang bermigrasi dari Galia dan berbaur dengan penduduk lokal, yang merupakan suku pra-Indo-Eropa, khususnya suku Iberia. Secara arkeologis, suku Keltiberia berpartisipasi dalam budaya Hallstatt di tempat yang kini merupakan Spanyol utara-tengah. Istilah Keltiberi muncul dalam naskah-naska...
_photographed_at_Krasnoe_Selo,_summer_1907.jpg)
.jpg)
