Vasili Knjazev

Vasili Knjazev vuonna 1922.

Vasili Vasiljevitš Knjazev, (ven. Василий Васильевич Князев, salanimi Krasnyi petuh eli ”Punainen kukko”; 6. tammikuuta (J: 18. tammikuuta 1887 Tjumen, Venäjän keisarikunta - 10. marraskuuta 1927[1] tai 1937[2] Atkan kylä, Kolyman alue, Neuvostoliitto) oli venäläinen runoilija, kirjailija ja toimittaja.[1]

Suku ja koulutus

Vasili Knjazev syntyi Tjumenissa varakkaaseen kauppiasperheeseen. Hänen isoisänsä oli kustantaja Konstantin Vysotski.[3] Knjazev ei valmistunut Jekaterinburgin lukiosta hermostosairauden vuoksi. Hän opiskeli vuosina 1904–1904 Pietarin zemstvo-opettajaseminaarissa, josta hänet erotettiin poliittisen toiminnan takia.[4][3]

Kirjallinen ura

Knjazev julkaisi runoja vuodesta 1905 lähtien monissa satiirisissa aikakauslehdissä. Hänestä tuli Satirikon-lehden vakituinen toimittaja, joka kirjoitti salanimellä muihinkin julkaisuihin. Lokakuun vallankumouksen jälkeen vuonna 1918 Knjazev kirjoitti propagandarunoja bolševikkien Krasnaja gazeta -lehteen ja työskenteli Venäjän toimeenpanevan keskuskomitean Izvestija-sanomalehdessä, Krasnaja armija -lehdessä, Zvezda krasnoarmeitsa -lehdessä Voronežissa sekä Tšekan viikkolehdessä Ježenedelnik VKTš ja joissakin maakuntalehdissä.[4]

Knjazev tunnetaan kristinuskon vastaisesta runoudesta ja hetkelliseksi bestselleriksi kohonneesta runokokoelmasta Krasnoje jevangelije (”Punainen evankeliumi”, 1918). Knjazev on kirjallisuushistorioissa yleensä unohdettu satiirinen runoilija, jonka runokokoelmasta otettiin jopa neljä painosta vuoden 1918 aikana. Knjazevin suositut säkeet olivat armotonta kristiuskon pilkkaa.[1]

Runoilija Vasili Knjazev vartioi vallankumouksen voittoja. Pietari, 1918.

Knjazev luopui poliittisesta toiminnasta 1920-luvulla. Hän julkaisi isänsä ja isoisänsä perinnettä seuraten useita kansanperinteen kokoelmia sekä sanontoja ja sananlaskuja. Vuonna 1930 ilmestyi Kniga poslovits (”Sananlaskujen kirja”).[4][3]

Elämän loppuvaiheet

Knjazev pidätettiin 19. maaliskuuta 1937.[2] Toistuvista vetoomuksista ja vammaisuudestaan huolimatta hänet lähetettiin Kolymaan Magadanin kultakaivoksen työleirille Venäjän Kaukoitään Ohotanmeren rannalle, erityisenä ohjeena käyttää häntä "yksinomaan yleiseen fyysiseen työhön". Hän kuoli 10. marraskuuta 1937 Atkan kylässä, 206 km:n päässä Magadanista.[2][5]

On arveltu, että syy viranomaisten erityishuomioon oli Vasili Knjazevin osuus ”toveri Kirovin kuolemaa käsittelevässä romaanissa”.[6] Venäjän federaation syyttäjänvirasto rehabilitoi hänet vuonna 1992.[2]

Lähteet

  1. ↑ a b c Huttunen, Tomi. Toim. Ekonen, Kirsti & Turoma, Sanna: ”Luku 6. Vallankumous ja kirjallisuus: 1910- ja 1920-luvut. Kirjailijat vastaavat vallakumoukseen. Bolsevikit”, Venäläisen kirjallisuuden historia, s. 425. Gaudeamus, 2015, 2. painos. ISBN 9789524953450
  2. ↑ a b c d Князев Василий Васильевич (1887). БД "Открытый список" / Knjazev Vasili Vasiljevits (1887). DB "Avoin lista" ru.openlist.wiki.
  3. ↑ a b c Комаров С. А. / Komarov S. A.: Князев Василий Васильевич. Большая Тюменская энциклопедия. Т. 2. / Knjazev Vasili Vasiljevits. Suuri Tjumenin tietosanakirja. Osa 2. s. 93. Тюмень: НИИ региональных энциклопедий ТюмГУ, ИД Сократ / Tjumen: Tjumenin osavaltion yliopiston alueellisten tietosanakirjojen tutkimuslaitos, Sokrates kustantamo, 2004.
  4. ↑ a b c Шошин, B. A. / Soshin, V. A.: Князев Василий Васильевич. Русская литература XX века. Прозаики, поэты, драматурги: биобибл. словарь: в 3 т. T. 2. (Z - O) / Knjazev Vasili Vasiljevits. XX vuosisadan venäläinen kirjallisuus. Proosakirjailijat, runoilijat, näytelmäkirjailijat: biobibliografinen sanakirja 3 osassa. Osa 2. (Z - O), s. 217-219. ОЛМА-ПРЕСС Инвест / Moskova: OLMA-PRESS Invest, 2005. Virhe: Virheellinen ISBN-tunniste
  5. ↑ Козлов, Александр с. н. с. / Kozlov, Aleksandr s. n. kanssa.: "История прииска Мальдяк" свид. о рег. № ФС 77-27833 / "Maldyakin kaivoksen historia", varm. noin reg. nro FS 77-27833, 2007. лаборатории истории и археологии СВКНИИДВО РАН © ООО ИА "КОЛЫМА-ИНФОРМ" 2000-2015 г., / SVKNIIDVO RAS:n historian ja arkeologian laboratorio © LLC IA "KOLYMA-INFORM" 2000-2015.
  6. ↑ Полонский, Лазарь ;автор-составитель & Дичаров, Захар / Polonsky, Lazar; kirjoittaja-kääntäjä & Dicharov, Zakhar: Василий Васильевич Князев (Седых) (1887-1937). "Распятые" / "Ristiinnaulittu". Vasily Vasilyevich Knyazev (Sedykh) (1887-1937). Санкт-Петербург: "Всемирное слово" / Pietari: "Maailman sana", 1994. Teoksen verkkoversio. (Arkistoitu – Internet Archive)