Vasili Ažajev

Vasili Ažajev toisena vasemmalta.

Vasili Nikolajevitš Ažajev (ven. Васи́лий Никола́евич Ажа́ев: 12. helmikuuta (J: 30. tammikuuta) 1915 Moskovan läänin Sotskojen kylä – 27. huhtikuuta 1968 Moskova) oli venäläinen neuvostokirjailija.

Vasili Ažajev joutui 19-vuotiaana vankileirille Neuvostoliiton Kaukoitään, jossa hän sen jälkeen työskenteli 15 vuoden ajan. Vuonna 1944 hän valmistui Gorkin kirjallisuusinstituutista.[1]

Kirjailijan huomattavin teos on vuonna 1948 ilmestynyt romaani Kaukana Moskovasta (Daleko ot Moskvy), josta hän sai Stalin-palkinnon. Konstantin Simonovin toimittama tuotantoromaani edustaa tyypillistä sosialistista realismia. Se kuvaa ihanteellisesti öljyjohdon rakentamista Siperiassa toisen maailmansodan aikana, mutta ei kerro, että todellisuudessa tällaiset rakennustyöt suoritti Stalinin vankileirien työvoima.[2] Kirjan pohjalta tehtiin Aleksandr Stolperin ohjaama samanniminen elokuva (1950, Stalin-palkinto 1951)[3] ja Ivan Dzeržinskin säveltämä ooppera (1954).[4]

Kaukana Moskovasta on toimitettu versio Ažajevin Novyi Miriin vuosina 1946–1948 kirjoittamista kertomuksista. Suomennos perustuu vuoden 1949 versioon, joka sai Stalinin palkinnon.[5]

Suomennettu teos

  • (Azhajev, V.) Kaukana Moskovasta. Suom. V. Ahveninen ja P. Perttu. Petroskoi: Karjalais-suomalaisen SNT:n valtion kustannusliike, 1956.

Lähteet

  1. ↑ Russkije pisateli, XX vek. Biobibliografitšeski slovar. Tšast 1, s. 24. Moskva: Prosveštšenije, 1998. ISBN 5-09-006993-X
  2. ↑ Kasack, Wolfgang: Entsiklopeditšeski slovar russkoi literatury s 1917 goda, s. 23–24. London: Overseas Publications Interchange, 1988. ISBN 0-903868-73-3
  3. ↑ Kino: Entsiklopeditšeski slovar, s. 409. Moskva: Sovetskaja entsiklopedija, 1986.
  4. ↑ Russkije pisateli, XX vek. Biobibliografitšeski slovar. Tšast 1, s. 25. Moskva: Prosveštšenije, 1998. ISBN 5-09-006993-X
  5. ↑ Pyry Saarinen, Stalinin kommunistinen kontrastikuva, s. 4 pro gradu, Oulun yliopisto 2021

Aiheesta muualla