Vasemmisto-puolue syntyi DDR:nsosialistisen yhtenäisyyspuolueen (SED) toimintaa jatkaneen Vasemmistopuolue PDS:n yhdistyessä kesäkuussa 2007 pääosin entisistä SPD:sta eronneista vasemmistososiaalidemokraateista koostuneen WASG:n kanssa.
Helsingin Sanomien mukaan sosiaalidemokraattien (SPD) johtaman hallituksen toteuttama talouspoliittinen Agenda 2010 -uudistus johti Vasemmisto-puolueen syntyyn.[4]
Potsdamin yliopiston valtio-opin professori Jürgen Dittberner sanoo, että Vasemmisto ei ole kelvannut liittovaltion tasolla sosiaalidemokraattien ja vihreiden hallituskumppaniksi, koska moni pitää sitä DDR:n kommunistipuolueen (SED) toiminnan jatkajana.[5]
Ennen elokuun 2009 kolmen osavaltion vaaleja SPD:n johtaja Frank-Walter Steinmeier ilmoitti julkisesti yhteistyön Vasemmiston kanssa olevan mahdollista osavaltiohallituksissa.[6] Vuonna 2014 Vasemmiston edustaja valittiin ensimmäistä kertaa osavaltiopääministeriksi, Thüringenissä, SPD:n ja vihreiden tuella.[7]
Lokakuussa 2019 Thüringenin osavaltiovaaleissa Vasemmisto-puolue saavutti ensimmäisen kerran Saksan historiassa suurimman puolueen aseman saadessaan noin 30 prosenttia äänistä.[8]
Puolue hajosi syksyllä 2023, kun suosittu poliitikko Sahra Wagenknecht ilmoitti perustavansa oman puolueensa Bündnis Sahra Wagenknecht. Wagenknecht on kyseenalaistanut Saksassa harjoitetun vihreän politiikan, massamaahanmuuton, gender-ideologian ja tuen Ukrainan sodan jatkamiselle. Linken kannatus on romahtanut alle 5 %, kun taas Wagenknechtin on noussut.[9][10][11] Linken puheenjohtaja Martin Schirdewan on arvellut, että Wagenknechtin puolue siirtyy niin oikealle, että se kilpailee äänestäjistä pikemmin äärioikeistolaisen Vaihtoehto Saksalle (AfD) -puolueen kuin Linken kanssa[12].
Wagenknecht ja yhdeksän muuta liittopäiväedustajaa erosivat Linkestä.[13]
Verfassungsschutzin valvonta
Saksan viranomaiset ovat kutsuneet puoluetta äärivasemmistolaiseksi ja yksi kolmasosa sen kansanedustajista on liittovaltion Bundesamt für Verfassungsschutz-viranomaisen valvonnassa. Viranomaisen tehtävänä on suojella Saksan perustuslakia ja valvoa toimintaa, joka saattaa vaarantaa vapaan ja demokraattisen järjestyksen.[14]
Jäsenet
Suomalainen Demari-lehti kirjoitti vuonna 2008, että Vasemmiston jäsenistä 3/4 on eläkeikäisiä SED:n entisiä jäseniä.[15]
Vuonna 2010 saksalaisen Bundeszentrale für politische Bildungin mukaan puolueen jäsenistä 3/4 oli entisestä Itä-Saksasta ja 68 prosenttia on yli 60-vuotiaita. Naisten osuus jäsenistä oli 45 prosenttia, mikä oli suurin osuus saksalaisissa puolueissa.[16]
.svg)
