Varsinainen tähtitaivaan tarkkailu päättyi Vartiovuoren tähtitornissa jo vuonna 1836. Nykyisin rakennuksen omistaa Åbo Akademin säätiö (Stiftelsen för Åbo Akademi), jonka toimitiloiksi sisätilat on kunnostettu.
Turun kaupunkikuvaa hallitseva Vartiovuoren tähtitorni sijaitsee Vartiovuorenmäen korkeimmalla kohdalla, Turun II kaupunginosassa. Sitä ympäröi keskieurooppalaista maisematyyliä edustava Vartiovuorenpuisto, joka on yksi Suomen vanhimpia kunnallisia keskuspuistoja.[1] Tähtitornin rakentamisaikana 1800-luvun alussa Vartiovuorenmäki oli vielä kallioinen ja karu mäki, sillä sieltä oli vuosisatojen ajan louhittu kiveä kaupungin rakennustarpeisiin ja sen puusto oli hakattu polttopuiksi. Puistoalue rakennettiin mäelle vaiheittain 1840-luvulta lähtien.[2]
Suurin osa kaupungista tuhoutui Turun palossa vuonna 1827, mutta Vartiovuoren tähtitorni selviytyi. Palo uhkasi myös observatoriota, mutta Argelander onnistui yhdessä vahtimestarin kanssa pelastamaan rakennuksen tuholta.[3] Palon jälkeen Turun akatemia siirrettiin suuriruhtinaskunnan uuteen pääkaupunkiinHelsinkiin, mistä johtuen myös Argelander joutui muuttamaan pois Turusta. Helsinkiin valmistui uusi observatorio vuonna 1834.[5] Tähtitieteellinen tutkimus päättyi Vartiovuoren tähtitornissa vuonna 1836, kun tutkimustoiminta ja laitteet oli siirretty Helsinkiin.[1]
Jo vuonna 1836 tähtitorniin muutti Turun merenkulkukoulu (Navigationsskolan i Åbo), joka toimi rakennuksessa aina vuoteen 1967 saakka. Rakennukseen tehtiin vuosien varrella vain vähän muutoksia, mutta sen viereen valmistui vuonna 1903 Turun ensimmäinen vesisäiliö sekä huoltorakennus, joka tunnetaan "delfiinipaviljonkina".[1]
Merenkulkukoulun muutettua pois tähtitorni pysyi pitkään käyttämättömänä, kunnes kaupunginhallitus osoitti sen vuonna 1974 merenkulkumuseon ja tähtitieteellisen museon käyttöön. Merenkulkumuseon kokoelmat siirrettiin vuonna 1998 Forum Marinumiin.[3][1]Turun taidemuseo toimi väliaikaisesti Vartiovuoren tähtitornissa vuosina 1999–2004, jolloin taidemuseon rakennusta Puolalanpuistossa peruskorjattiin.[6]
Åbo Akademin säätiö osti tähtitornin Turun kaupungilta vuonna 2007. Kaupan ehtoihin kuului, että tähtitorni on avoinna yleisölle säännöllisin väliajoin. Rakennuksen sisätilat kunnostettiin säätiön toimistotiloiksi ja näyttelytiloiksi.[7][8]
Vuonna 2009 Museovirasto määritteli Vartiovuorenpuiston, observatorion sekä lähellä sijaitsevat Luostarinmäen käsityöläiskorttelit yhdeksi Suomen valtakunnallisesti merkittävistä rakennetuista kulttuuriympäristöistä.[1]
Arkkitehtuuri
Vartiovuoren tähtitornin julkisivu
Vartiovuoren tähtitornin suunnitteli Carl Ludvig Engel, jolla ei väitetysti ollut suunnitteluvaiheessa kovin selkeää käsitystä observatorion toiminnasta. Tästä kertoo esimerkiksi se, että Engel oli piirtänyt rakennuksen pyöreän yläkerroksen täyteen ikkunoita, joista taivasta oli tarkoitus tarkkailla. Yhtä isoa kaukoputkea ei ollut piirretty tilaan lainkaan. Rakennus toimi observatoriona vain suhteellisen lyhyen ajan, sillä Turun palon jälkeen observatoriotoiminta siirrettiin yliopiston ohessa Helsinkiin.[3]
Tyyliltään tähtitorni edustaa uusklassista arkkitehtuuria kuten suurin osa Engelin suunnittelemista rakennuksista. Rakennuksen julkisivu on melko pelkistetty ja yksinkertainen. Alkuperäisestä tehtävästä kertovat etelään suunnattu rotunda sekä pyöreä observointitorni, johon johtavat portaat toisen kerroksen rotundasta. Sisätiloista selkeästi koristeellisin on toisen kerroksen holvattu rotunda.[1]
Vuosien varrella tähtitorniin on tehty vain vähän muutoksia.[1] Viimeisimmät kunnostustyöt toteutettiin vuonna 2008, kun rakennusta remontoitiin Åbo Akademin säätiön käyttöön sopivaksi. Kunnostustyön yhteydessä pyrittiin kunnioittamaan rakennuksen kulttuurihistoriallista merkitystä: esimerkiksi jokaiseen huoneeseen jätettiin paikalleen vanhat kamiinat.[8]
