Vanja on venäläislähtöinen etunimi, joka voi olla miehen tai naisen nimi. Venäjällä sitä käytetään hellittelymuotona Johanneksesta, Ivanista ja Ivanasta. Nimi tunnetaan varsinkin Anton Tšehovin näytelmästä Vanja-eno.[1][2]
Skandinaviassa Vanja on omaksuttu naisen etunimeksi, koska se päättyy a-kirjaimeen (kuten esim. Sonja). Nimestä on käytössä myös kirjoitusasu Wanja.[3]
Nimi Suomessa
Kesäkuuhun 2024 mennessä Vanja on Digi- ja väestötietoviraston mukaan ollut Suomessa virallisena etunimenä noin 120–140 naisella ja noin 30–50 miehellä.[4] Wanja-nimisiä henkilöitä on tilastoitu noin 30–60.[5]
Sanalla vanja on suomen kielessä merkitys ’venäläinen’. Nykyään tässä ilmauksessa on leikillinen sävy, mutta talvi- ja jatkosodan aikaan vanja oli neuvostoliittolaisista sotilaista käytetty haukkumanimi.[1][6]
Nimipäivät
Vanjalla ei ole suomalaista, suomenruotsalaista eikä ortodoksista nimipäivää.[7]
Ruotsissa Vanjalla on nykyään nimipäivä 24. toukokuuta.[8] Vuosina 1986–1992 nimipäivä oli 22. tammikuuta ja vuosina 1993–2000 8. huhtikuuta.[9]
Norjassa Vanjan nimipäivä on 22. tammikuuta.[10]
Tunnettuja Vanjoja ja Wanjoja
Lähteet
- ↑ a b Lempiäinen, Pentti: Suuri etunimikirja, s. 508. (Kolmas tarkistettu painos. Toim. Raisa Vuohelainen) Helsinki: WSOY, 2004. ISBN 951-0-29400-4
- ↑ Saarelma-Paukkala, Minna: Etunimikirja. Suomalaiset nimitrendit 2000-luvulla, s. 134. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 2017. ISBN 978-952-222-831-4
- ↑ Kruken, Kristoffer & Stemshaug, Ola: Norsk personnamnleksikon, s. 299. (2. utgåva) Oslo: Norske Samlaget, 1995. ISBN 82-521-4483-7 (norjaksi)
- ↑ Nimipalvelu: Etunimihaku (hakusana ”Vanja”) 24.6.2024. Digi- ja väestötietovirasto. Viitattu 29.6.2024.
- ↑ Nimipalvelu: Etunimihaku (hakusana ”Wanja”) 24.6.2024. Digi- ja väestötietovirasto. Viitattu 29.6.2024.
- ↑ Kielitoimiston sanakirja (hakusana ”vanja”) 19.3.2024. Kotimaisten kielten keskus. Viitattu 27.4.2024.
- ↑ Nimipäivähaku (hakusana ”Vanja”) Yliopiston almanakkatoimisto. Viitattu 27.4.2024.
- ↑ Alla namn i almanackan isof.se. 15.5.2020, päivitetty 12.3.2024. Institutet för språk och folkminnen. Viitattu 27.4.2024. (ruotsiksi)
- ↑ Lindgren, Birgitta: Namnlängden och namnens placering under olika tider. – Namnlängdsboken. Historien bakom namnen i almanackan, s. 133. (Redaktör Eva Brylla) Stockholm: Norstedts Ordbok, 2000. ISBN 91-7227-204-X (ruotsiksi)
- ↑ Alhaug, Gulbrand: Vanja Store norske leksikon. Päivitetty 29.12.2023. Viitattu 27.4.2024. (norjaksi)